Sairaalapotilaan tiedontarve- mittarin testaaminen tuki- ja liikuntaelinpotilailla
Jansson, Nina; Järvinen, Hanna; Kivimäki, Elina (2011)
Jansson, Nina
Järvinen, Hanna
Kivimäki, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203012713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203012713
Tiivistelmä
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat väestössämme yleisin kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä, jonka aiheuttamat seuraukset saattavat vaikuttaa potilaan loppu elämään. Potilaan oma rooli hoidossa on keskeinen, jonka vuoksi potilaan tiedon tarve on otettava huomioon yksilöllisessä potilasohjauksessa. Opinnäytetyö on osa Tulevaisuuden sairaala- Hoitotyön kehittämisprjojektia (HOI-PRO) ja sen tarkoituksena oli testata Sairaalapotilaan tiedon tarve-mittarin soveltuvuutta tuki- ja liikuntaelinpotilaille, sekä selvittää potilaiden tiedon tarvetta. Aineisto kerättiin Turun yliopistollisen keskussairaalan traumatologian osastolla 214 (N=50) sekä traumapoliklinikan osastolla 228 (N=50). Vastausprosentti oli 76%(n=76)
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin SPTT-mittarilla,(©Leino-Kilpi, Salanterä & Hölttä 2003) joka käsittää 40 kysymystä potilaan tiedon tarpeesta eri osa-alueilla. Osa-alueet määriteltiin sairauteen ja hoitoon, päivittäisiin toimintoihin, psyykkisiin toimintoihin. eettisiin seikkoihin, sosiaalisiin toimintoihin sekä taloudellisiin seikkoihin. Aineisto analysoitiin SPSS 19.0 –ohjelmalla ja aineistosta muodostettiin frekvenssijakaumia. Opinnäytetyössä käsiteltiin erikseen tapaturmaisten potilaiden sekä käsikirurgisten potilaiden tiedon tarvetta sekä mielipidettä mittarin selkeydestä. Potilasryhmien tuloksia vertailtiin keskenään
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan tuki- ja liikuntaelinpotilaiden tiedon tarve on suurta kaikilla voimavaraistumisen osa-alueilla. Suurinta tiedon tarve oli kuitenkin sairauteen ja hoitoon liittyvällä osa-alueella, joka käsitti kysymyksiä sairauteen liittyvistä oireista, hoitovaihtoehdoista, tutkimuksista sekä niihin liittyvistä komplikaatioista. Tiedon tarve oli suurta myös päivittäisiin toimintoihin liittyvissä asioissa, jossa potilasryhmien tiedon tarve oli suurinta liikunnan harjoittamisesta sekä omien henkilökohtaisten tarpeiden hoitamisesta sairaalassa. Tulosten mukaan mittaria pidettiin pääosin selkeänä. Vähiten selkeänä pidettiin kuitenkin eettisen osa-alueen väittämiä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tuki- ja liikuntaelinpotilaiden tiedon tarpeen kartoittamiseen sekä yksilöllisemmän potilasohjauksen kehittämiseen. Tutkimuksessa selvisi, että tiedon tarvetta on kaikilla voimavaraistumisen osa-alueilla. Näin ollen potilasohjausta tulee kehittää siten, että kaikki voimavaraistumisen osa-alueet otetaan huomioon potilaan ohjauksessa. ja etenkin tuetaan potilaan oman vastuun ymmärtämistä hoidon onnistumisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin SPTT-mittarilla,(©Leino-Kilpi, Salanterä & Hölttä 2003) joka käsittää 40 kysymystä potilaan tiedon tarpeesta eri osa-alueilla. Osa-alueet määriteltiin sairauteen ja hoitoon, päivittäisiin toimintoihin, psyykkisiin toimintoihin. eettisiin seikkoihin, sosiaalisiin toimintoihin sekä taloudellisiin seikkoihin. Aineisto analysoitiin SPSS 19.0 –ohjelmalla ja aineistosta muodostettiin frekvenssijakaumia. Opinnäytetyössä käsiteltiin erikseen tapaturmaisten potilaiden sekä käsikirurgisten potilaiden tiedon tarvetta sekä mielipidettä mittarin selkeydestä. Potilasryhmien tuloksia vertailtiin keskenään
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan tuki- ja liikuntaelinpotilaiden tiedon tarve on suurta kaikilla voimavaraistumisen osa-alueilla. Suurinta tiedon tarve oli kuitenkin sairauteen ja hoitoon liittyvällä osa-alueella, joka käsitti kysymyksiä sairauteen liittyvistä oireista, hoitovaihtoehdoista, tutkimuksista sekä niihin liittyvistä komplikaatioista. Tiedon tarve oli suurta myös päivittäisiin toimintoihin liittyvissä asioissa, jossa potilasryhmien tiedon tarve oli suurinta liikunnan harjoittamisesta sekä omien henkilökohtaisten tarpeiden hoitamisesta sairaalassa. Tulosten mukaan mittaria pidettiin pääosin selkeänä. Vähiten selkeänä pidettiin kuitenkin eettisen osa-alueen väittämiä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tuki- ja liikuntaelinpotilaiden tiedon tarpeen kartoittamiseen sekä yksilöllisemmän potilasohjauksen kehittämiseen. Tutkimuksessa selvisi, että tiedon tarvetta on kaikilla voimavaraistumisen osa-alueilla. Näin ollen potilasohjausta tulee kehittää siten, että kaikki voimavaraistumisen osa-alueet otetaan huomioon potilaan ohjauksessa. ja etenkin tuetaan potilaan oman vastuun ymmärtämistä hoidon onnistumisessa.