Kuparielektrolyysin prosessisuureiden seuranta
Pihala, Kari (2012)
Pihala, Kari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203293902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203293902
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuparielektrolyysissä käytettäviä prosessisuureita ja selvittää niiden vaikutuksia prosessin toimivuuden kannalta. Työssä luotiin uudistettu kuparielektrolyysin kvalitatiivinen prosessimalli, jossa keskityttiin suureiden vaikutuksiin katodin laatuun, sähköenergian kulutukseen sekä höyryn kulutukseen. Tarkoituksena oli lisäksi vertailla muiden laitosten käyttämiä operointiarvoja Boliden Harjavalta Oy:n (BOHA) kuparielektrolyysissä käytettäviin arvoihin ja pyrkiä ymmärtämään, miten niiden vaihtelu vaikuttaa prosessin toimivuuteen. Kvalitatiivista prosessimallia käytettiin case-esimerkissä selventämään elektrolyysiprosessissa tapahtuvia muutoksia.
Kvalitatiivisessa prosessimallissa keskityttiin erityisesti prosessiin suoraan vaikuttaviin suureisiin sekä merkittävimmin epäsuorasti vaikuttaviin suureisiin. Havaittiin, että käytännössä kaikki suureet vaikuttavat jossakin määrin koko prosessin toimivuuteen.
Laitosten operointiarvoja vertailtaessa erityistä huomiota herätti BOHA:n tuotantolaitoksen matala rikkihappopitoisuus elektrolyytissä, jonka vaikutus nähdään erityisesti muita laitoksia matalampana elektrolyytin johtokykynä. Huomiota herättävää oli myös Porin tuotantolaitoksen elektrolyytin korkea kuparipitoisuus, joka vaikuttaa elektrolyytin viskositeettiin ja tiheyteen nostavasti sekä johtokykyyn laskevasti.
Esimerkkiin valittiin kolme ensimmäisen kasvujakson allasryhmää, joista tutkittava ryhmä oli kytketty suunniteltua myöhemmin. Todettiin, että tutkittavassa katodijaksossa rihtaus oli onnistunut hyvin sekä katodien ja anodien fysikaalinen laatu oli ollut hyvä johtuen oikosulkujen vähäisestä määrästä sekä hyvästä allaspainosta. Lisäksi todettiin, että kytkentälämpötilan pienellä nostolla voi olla parantava vaikutus elektrolyysiprosessin toimivuudelle.
Kvalitatiivisessa prosessimallissa keskityttiin erityisesti prosessiin suoraan vaikuttaviin suureisiin sekä merkittävimmin epäsuorasti vaikuttaviin suureisiin. Havaittiin, että käytännössä kaikki suureet vaikuttavat jossakin määrin koko prosessin toimivuuteen.
Laitosten operointiarvoja vertailtaessa erityistä huomiota herätti BOHA:n tuotantolaitoksen matala rikkihappopitoisuus elektrolyytissä, jonka vaikutus nähdään erityisesti muita laitoksia matalampana elektrolyytin johtokykynä. Huomiota herättävää oli myös Porin tuotantolaitoksen elektrolyytin korkea kuparipitoisuus, joka vaikuttaa elektrolyytin viskositeettiin ja tiheyteen nostavasti sekä johtokykyyn laskevasti.
Esimerkkiin valittiin kolme ensimmäisen kasvujakson allasryhmää, joista tutkittava ryhmä oli kytketty suunniteltua myöhemmin. Todettiin, että tutkittavassa katodijaksossa rihtaus oli onnistunut hyvin sekä katodien ja anodien fysikaalinen laatu oli ollut hyvä johtuen oikosulkujen vähäisestä määrästä sekä hyvästä allaspainosta. Lisäksi todettiin, että kytkentälämpötilan pienellä nostolla voi olla parantava vaikutus elektrolyysiprosessin toimivuudelle.