Vanhuslähtöinen yhteistyö tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa. Elämänpuu työvälineenä

Abstract

Vanhusten palvelut ovat olleet lähes päivittäin esillä suomalaisessa julkisessa keskuste-lussa. Keskustelua on käyty sekä eettisistä, sisältö- ja laatukysymyksistä, että resursseista. Keskustelu vanhuspalvelujen tilasta vauhditti valtakunnallisten laatusuositusten antamista, kuntien vanhustyön strategioiden valmistelua ja kuntien omaa vanhuspalvelujen laatutyötä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ryhmäkodin hoitohenkilökunnan, asukkaan ja läheisten yhteistyö sekä vanhuslähtöinen hoitotyö tällä hetkellä toteutuvat ja miten asukkaan elämänhistoriaa hyödynnetään hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä piirtämällä asukkaan elämänpuu omahoitajan ja läheisen kanssa sekä kehittämällä elämänpuusta uusi yhteistyöväline hoitohenkilökunnalle ja asukkaan läheisille.

Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lomakehaastattelulla henkilökunnan ja asukkaiden läheisten käsityksiä vanhuslähtöisestä hoitotyöstä sekä hoitotyön ja vuorovaikutuksen toteutumisesta henkilökunnan ja läheisten välillä. Kyselyiden vas-tausprosentti oli 80 (N= 8). Haastattelulomakkeet analysoitiin sisällön analyysillä. Haastattelulomakkeiden teemoina käytettiin soveltaen vanhusten hyvän hoidon mallia. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella lähdettiin opinnäytetyön toisessa vaiheessa kehittämään asukkaan ja hänen läheisensä sekä hoitohenkilökunnan yhteistyötä tekemällä elämänpuu. Elämänpuun tekemisessä olivat mukana asukas, asukkaan läheinen ja omahoitaja.

Elämänpuun tekeminen osoitti, että asukkaan elämänlaatua voidaan parantaa tuntemalla hänen elämänhistoriansa, ja että hoitohenkilökunta sitä kautta voi paremmin ymmärtää dementoitunutta vanhusta ja hänen käyttäytymistään. Samalla osoitettiin, että elämänpuun tekeminen yhdessä asukkaan, asukkaan läheisen ja omahoitajan kanssa parantaa vuorovaikutusta ja edesauttaa henkilökuntaa tutustumaan asukkaan läheisiin ja läheisiä henkilökuntaan. Elämänpuu auttaa myös dementoitunutta vanhusta tutustumaan itseensä ja voimaantumaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää muistelu- ja juttuhetkien aiheena.

Opinnäytetyössä kuvatun elämänpuun avulla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa asuvan dementoituneen vanhuksen elämänlaatua ja hänen läheisensä sekä asukkaan omahoitajan ja muun henkilökunnan yhteistyötä. Elämänpuun tekeminen on siirrettävissä vastaaviin toimintaympäristöihin niiden hoitotyön kehittämiseksi.

Services for the elderly have recently been present almost daily in media in the public debate. Discussion has centered on the ethical, the content and quality issues, and the resources. The presentation of national quality recommendations, preparation of the strategy of municipal services for the elderly and the quality work of municipal services for the elderly were contributed by the discussion of elderly care.

The thesis aimed at describing the current co-operation between group home personnel, resident and relatives, the current implementation of elderly-oriented care and the use of the resident’s life history in the care. The purpose was to generate new information and understanding, by means of constructing the resident’s Life Tree with the primary caregiver and a relative in the development section of the thesis, and by developing the Life Tree into a new co-operation tool for personnel and the resident’s relatives.

During the first stage, a questionnaire was used to map the conceptions of the personnel and the residents’ relatives of elderly-oriented care and of the implementation of care and interaction between the personnel and the relatives. The response rate was 80 (N = 8). The responses were analysed using content analysis. The themes included in the questionnaire were adapted from the model of good elderly care. Building on the results of the first stage, the second stage of the thesis consisted of developing the co-operation between the resident, his/her relatives and the personnel, by constructing Life Trees for two residents. The construction of the Life Tree involved the resident, his/her relatives and the primary caregiver. The construction was based on the development needs emerging from the analysis of the questionnaire.

The construction of the Life Tree showed that the resident’s quality of life can be improved if his/her life history is known, and that this helps the personnel to understand a demented elderly person and his/her behaviour. It also proved that constructing the Life Tree together with the resident, his/her relative and the primary caregiver improves interaction and helps the personnel and the resident’s relatives to know each other. The Life Tree also increases the self-knowledge and empowerment of the demented elderly person. Moreover, it can be used as a resource for reminiscing and chatting.

Using the Life Tree described in the thesis it is possible to develop the quality of life of an elderly person living in a group home for supported living and the co-operation between his/her relatives, his/her primary caregiver and other personnel. The Life Tree activity can be transferred to other corresponding environments to develop the care work there.