Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Vanhuslähtöinen yhteistyö tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa. Elämänpuu työvälineenä
Asunta, Paula; Koskela, Tiina (2012)
Asunta, Paula
Koskela, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204054195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204054195
Tiivistelmä
Vanhusten palvelut ovat olleet lähes päivittäin esillä suomalaisessa julkisessa keskuste-lussa. Keskustelua on käyty sekä eettisistä, sisältö- ja laatukysymyksistä, että resursseista. Keskustelu vanhuspalvelujen tilasta vauhditti valtakunnallisten laatusuositusten antamista, kuntien vanhustyön strategioiden valmistelua ja kuntien omaa vanhuspalvelujen laatutyötä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ryhmäkodin hoitohenkilökunnan, asukkaan ja läheisten yhteistyö sekä vanhuslähtöinen hoitotyö tällä hetkellä toteutuvat ja miten asukkaan elämänhistoriaa hyödynnetään hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä piirtämällä asukkaan elämänpuu omahoitajan ja läheisen kanssa sekä kehittämällä elämänpuusta uusi yhteistyöväline hoitohenkilökunnalle ja asukkaan läheisille.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lomakehaastattelulla henkilökunnan ja asukkaiden läheisten käsityksiä vanhuslähtöisestä hoitotyöstä sekä hoitotyön ja vuorovaikutuksen toteutumisesta henkilökunnan ja läheisten välillä. Kyselyiden vas-tausprosentti oli 80 (N= 8). Haastattelulomakkeet analysoitiin sisällön analyysillä. Haastattelulomakkeiden teemoina käytettiin soveltaen vanhusten hyvän hoidon mallia. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella lähdettiin opinnäytetyön toisessa vaiheessa kehittämään asukkaan ja hänen läheisensä sekä hoitohenkilökunnan yhteistyötä tekemällä elämänpuu. Elämänpuun tekemisessä olivat mukana asukas, asukkaan läheinen ja omahoitaja.
Elämänpuun tekeminen osoitti, että asukkaan elämänlaatua voidaan parantaa tuntemalla hänen elämänhistoriansa, ja että hoitohenkilökunta sitä kautta voi paremmin ymmärtää dementoitunutta vanhusta ja hänen käyttäytymistään. Samalla osoitettiin, että elämänpuun tekeminen yhdessä asukkaan, asukkaan läheisen ja omahoitajan kanssa parantaa vuorovaikutusta ja edesauttaa henkilökuntaa tutustumaan asukkaan läheisiin ja läheisiä henkilökuntaan. Elämänpuu auttaa myös dementoitunutta vanhusta tutustumaan itseensä ja voimaantumaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää muistelu- ja juttuhetkien aiheena.
Opinnäytetyössä kuvatun elämänpuun avulla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa asuvan dementoituneen vanhuksen elämänlaatua ja hänen läheisensä sekä asukkaan omahoitajan ja muun henkilökunnan yhteistyötä. Elämänpuun tekeminen on siirrettävissä vastaaviin toimintaympäristöihin niiden hoitotyön kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ryhmäkodin hoitohenkilökunnan, asukkaan ja läheisten yhteistyö sekä vanhuslähtöinen hoitotyö tällä hetkellä toteutuvat ja miten asukkaan elämänhistoriaa hyödynnetään hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä piirtämällä asukkaan elämänpuu omahoitajan ja läheisen kanssa sekä kehittämällä elämänpuusta uusi yhteistyöväline hoitohenkilökunnalle ja asukkaan läheisille.
Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin lomakehaastattelulla henkilökunnan ja asukkaiden läheisten käsityksiä vanhuslähtöisestä hoitotyöstä sekä hoitotyön ja vuorovaikutuksen toteutumisesta henkilökunnan ja läheisten välillä. Kyselyiden vas-tausprosentti oli 80 (N= 8). Haastattelulomakkeet analysoitiin sisällön analyysillä. Haastattelulomakkeiden teemoina käytettiin soveltaen vanhusten hyvän hoidon mallia. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella lähdettiin opinnäytetyön toisessa vaiheessa kehittämään asukkaan ja hänen läheisensä sekä hoitohenkilökunnan yhteistyötä tekemällä elämänpuu. Elämänpuun tekemisessä olivat mukana asukas, asukkaan läheinen ja omahoitaja.
Elämänpuun tekeminen osoitti, että asukkaan elämänlaatua voidaan parantaa tuntemalla hänen elämänhistoriansa, ja että hoitohenkilökunta sitä kautta voi paremmin ymmärtää dementoitunutta vanhusta ja hänen käyttäytymistään. Samalla osoitettiin, että elämänpuun tekeminen yhdessä asukkaan, asukkaan läheisen ja omahoitajan kanssa parantaa vuorovaikutusta ja edesauttaa henkilökuntaa tutustumaan asukkaan läheisiin ja läheisiä henkilökuntaan. Elämänpuu auttaa myös dementoitunutta vanhusta tutustumaan itseensä ja voimaantumaan. Lisäksi sitä voidaan käyttää muistelu- ja juttuhetkien aiheena.
Opinnäytetyössä kuvatun elämänpuun avulla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa asuvan dementoituneen vanhuksen elämänlaatua ja hänen läheisensä sekä asukkaan omahoitajan ja muun henkilökunnan yhteistyötä. Elämänpuun tekeminen on siirrettävissä vastaaviin toimintaympäristöihin niiden hoitotyön kehittämiseksi.