Hyvän sisäilman puolesta – Pilottihanke Vaajakosken koulu

Abstract

Hyvä sisäilmasto vaikuttaa merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Sisäilmasto on usean eri tekijän muodostama kokonaisuus, johon kuuluu lämpöolot, ilman laatu, ääniympäristö, valaistusolosuhteet ja tilajärjestelyt. Sisäilman laatuun vaikuttavat oleellisesti myös asuntojen ja talojen suunnittelu sekä rakentamistapa. Suomalaiset viettävät jopa 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, se on noin 20 tuntia vuorokaudesta. Aikuinen ihminen hengittää vuorokaudessa noin 40 kuutiometriä ilmaa, josta valtaosa on sisäilmaa. Tästä voidaan päätellä, että sisäilman laatu on terveydelle merkittävä tekijä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Vaajakosken koulun sisäilman laatua hiilidioksidipitoisuutta mittaamalla kuudesta satunnaisesti valitusta luokkahuoneesta. Näiden luokkien oppilaat vastasivat myös heille pidettyyn hyvinvointikyselyyn.

Näitä kahta menetelmää apuna käyttäen pyrin selvittämään oppilaiden näkökulmasta katsottuna, miten he kokevat uuden koulun sisäilman laadun sekä viihtyvyyden ja myös verrata, kuinka hyvin koettu sisäilma korreloi mitattujen hiilidioksidipitoisuuksien kanssa.

Tämä opinnäytetyö on osa Hyvän sisäilman puolesta – pilottihanketta. Työ tehtiin Jyväskylän kaupungille ja Vaajakosken koululle, joka oli myös tutkimuskohteena. Tavoitteena oli tuoda lisäarvoa Vaajakosken koulun pilotointihankkeeseen.

Indoor air quality influences health and well-being. The overall indoor air quality is a combination of various factors such as heat, purity of air, sound environment, lightning conditions, and the layout of rooms. In addition, the design and construction methods of buildings and apartments influence the in-door air quality. In Finland up to 90 percent of time, around 20 hours per day, is spent indoors. An adult inhales approximately 40 cubic meters daily, most of it consisting of indoor air. Therefore, it can be ar-gued that indoor air is a significant aspect for well-being.

The object of this Bachelor’s Thesis was to examine the indoor air quality of Vaajakoski School. Firstly, the research analysed carbon dioxide levels in six arbitrarily chosen classrooms. Secondly, the study evaluat-ed the results of a well-being questionnaire given to the pupils based in these classrooms.

The combination of the two methods allowed surveying overall student satisfaction of perceived indoor air quality in the new school building. Correlations between the measured and the observed air quality were examined by comparing the results of the survey and the measured carbon dioxide levels.

The study is sponsored by the City of Jyväskylä and the Vaajakoski School. The study was carried out as a part of the Indoor Air Quality Improvement Scheme with the purpose of advancing the pilot project of the scheme at Vaajakoski School.