IT-kehittämistoiminnan prosessit : Prosessiajattelua julkishallinnon toimijan tietojärjestelmäkehityksessä
Alaja, Mikko (2009)
Alaja, Mikko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273303
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on Haaga-Helian Ylemmän Ammattikorkeakoulun Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelman opiskelijan, Mikko Alajan, opinnäytetyönään tekemä kehittämistehtävä.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää toimintaa ja kuvata sen yksityiskohtia prosessijohtamisen käsitteiden mukaisesti. Opinnäytetyönä tehty tutkimus käsittelee ongelmia, jotka liittyvät prosessiajattelun käyttöönottoon, prosessien tunnistamiseen ja eri toimintokokonaisuuksien onnistuneeseen integrointiin.
Tutkimuksen osalta nämä kysymykset olivat: ”Voiko projekteina toteutetusta toiminnasta tunnistaa prosesseja”, ”Miten IT-palvelutuotannon prosessit saadaan yhdistettyä toimivasti IT-kehittämisen prosesseihin” ja ”Kuinka IT-kehittämisessä voidaan onnistuneesti hyödyntää alan standardeja ja parhaita käytäntöjä?”
Tutkimusprosessi aloitettiin toiminnan silloisen tilanteen kartoituksella vuonna 2006, josta edettiin analyysin ja uuden toimintamallin suunnittelun kautta toiminnan kuvaamiseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeessa ei toteutettu toimintatapojen arviointia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusta, joka soveltui hankkeen resursointiin ja toteutukseen nähden muita menetelmiä paremmin.
Tutkimuksen tuloksena valmistui kuvaus IT-kehittämiseen liittyvistä prosesseista ja niiden yhteyksistä muuhun IT-toimintaan, kuten IT-palvelutarjontaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että prosessijohtamisen ajattelu on sovellettavissa IT-kehittämiseen ja toiminnassa on tunnistettavissa prosesseja. Nämä prosessit ja niiden muodostama kehittämisen kokonaiskuva pystytään kytkemään osaksi muuta IT-toimintaa syöte- ja tuotos (input, output) –rajapintojen ollessa selkeitä. IT-kehittämisen toimintatapoja ei sen sijaan voida kohdeorganisaation tapauksessa rajata yhteen tiettyyn toimintamalliin kehittämisprojektien monimuotoisuusta johtuen. Toimintatavat tuleekin valita tapauskohtaisesti. Prosessiajattelu toimii toiminnan yhteensitovana lankana, jonka avulla mahdollistaan niin toiminnan asiakaslähtöisyys, tehokas johtaminen kuin yksilötason toiminnan uusi tehokkuus, kun yksilöt ymmärtävät toistensa roolin toiminnan kokonaisuudessa.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää toimintaa ja kuvata sen yksityiskohtia prosessijohtamisen käsitteiden mukaisesti. Opinnäytetyönä tehty tutkimus käsittelee ongelmia, jotka liittyvät prosessiajattelun käyttöönottoon, prosessien tunnistamiseen ja eri toimintokokonaisuuksien onnistuneeseen integrointiin.
Tutkimuksen osalta nämä kysymykset olivat: ”Voiko projekteina toteutetusta toiminnasta tunnistaa prosesseja”, ”Miten IT-palvelutuotannon prosessit saadaan yhdistettyä toimivasti IT-kehittämisen prosesseihin” ja ”Kuinka IT-kehittämisessä voidaan onnistuneesti hyödyntää alan standardeja ja parhaita käytäntöjä?”
Tutkimusprosessi aloitettiin toiminnan silloisen tilanteen kartoituksella vuonna 2006, josta edettiin analyysin ja uuden toimintamallin suunnittelun kautta toiminnan kuvaamiseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeessa ei toteutettu toimintatapojen arviointia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusta, joka soveltui hankkeen resursointiin ja toteutukseen nähden muita menetelmiä paremmin.
Tutkimuksen tuloksena valmistui kuvaus IT-kehittämiseen liittyvistä prosesseista ja niiden yhteyksistä muuhun IT-toimintaan, kuten IT-palvelutarjontaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että prosessijohtamisen ajattelu on sovellettavissa IT-kehittämiseen ja toiminnassa on tunnistettavissa prosesseja. Nämä prosessit ja niiden muodostama kehittämisen kokonaiskuva pystytään kytkemään osaksi muuta IT-toimintaa syöte- ja tuotos (input, output) –rajapintojen ollessa selkeitä. IT-kehittämisen toimintatapoja ei sen sijaan voida kohdeorganisaation tapauksessa rajata yhteen tiettyyn toimintamalliin kehittämisprojektien monimuotoisuusta johtuen. Toimintatavat tuleekin valita tapauskohtaisesti. Prosessiajattelu toimii toiminnan yhteensitovana lankana, jonka avulla mahdollistaan niin toiminnan asiakaslähtöisyys, tehokas johtaminen kuin yksilötason toiminnan uusi tehokkuus, kun yksilöt ymmärtävät toistensa roolin toiminnan kokonaisuudessa.