Isä lastenneuvolassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman lastenneuvoloissa asioivien isien näkökulmasta lastenneuvolan työmuotoja sekä isien toiveita niiden suhteen. Tavoitteena oli tuoda julki isien toiveita ja tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa vastaamaan entistä paremmin myös isien tarpeita.

Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin lastenneuvoloissa asiakkaina olevat isät (N=57), joiden nuorin lapsi oli tutkimusaineiston keräämisen aikaan enintään kaksivuotias. Vastausprosentiksi muodostui 79. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulosten mukaan isät pitivät lastenneuvolatoiminnassa tärkeänä, että terveydenhoitaja kutsuu heidät lastenneuvolaan. He kokivat tärkeiksi asioiksi myös terveydenhoitajan pysyvyyden ja luottamuksellisen suhteen, neuvolan kiireettömän ilmapiirin sekä terveydenhoitajan tavoitettavuuden. Lastenneuvolan terveystarkastuksissa isät toivoivat eniten saavansa palautetta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Isät toivoivat saavansa neuvolasta tukea isäksi kasvuun ja keskustelua isän roolista perheessä. Isät haluaisivat terveydenhoitajan huomioivan myös isän jaksamisen, mutta kuitenkin he kokivat tärkeämpänä keskustelun äidin jaksamisesta.

Terveysneuvonnassa isät toivoivat käsiteltävän perheen terveystottumuksia, etenkin lapsen ja vanhempien ravitsemusta, liikuntaa ja painonhallintaa. Neljännes isistä ei haluaisi lastenneuvolassa käsiteltävän ollenkaan vanhempien päihteidenkäyttöä ja puolet isistä toivoi, ettei parisuhdeongelmiin puututtaisi neuvolassa. Kotikäynneillä isät toivoivat käsiteltävän vanhempien jaksamista ja mielialaa, imetyksen onnistumista sekä kodin turvallisuutta. Suurin osa isistä oli osallistunut perhevalmennukseen odotusaikana, mutta he eivät olisi halunneet jatkaa kokoontumisia lapsen syntymän jälkeen. Ryhmätoiminnassa tärkeinä asioina isät kokivat vertaistuen sekä omien kokemusten jakamisen. Suurin osa isistä käyttäisi nettineuvolaa, mikäli se olisi mahdollista.

Jatkotutkimuksena voisi tehdä lastenneuvolan eri työmuotoihin keskittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi ryhmätoimintaan keskittyvällä tutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin, millainen ryhmätoiminta vastaisi isien tai äitien tarpeita ja millaisia aiheita ryhmissä tulisi käsitellä. Jatkotutkimuksena voisi myös selvittää laajojen terveystarkastusten käytännön toteutumista neuvoloissa ja vanhempien kokemuksia niistä.

The purpose of this thesis was to survey the methods of child health clinic from fathers’ point of view. The purpose was also to survey fathers’ wishes of the methods used at child health clinic. The aim of this thesis was to profess fathers’ wishes and provide information which helps to develop child health clinic to meet fathers’ needs.

The study was quantitative and the material for this research was gathered by using a questionnaire. The target group consisted of fathers (N=57) who visit child health clinics in Rauma and whose youngest child is maximum two years old. The response rate of the study was 79. The material of this study was analysed statistically. According to the results fathers thought it is important that public health nurse invite them to child health clinic. They considered important that the public health nurse is trustworthy, available and stays the same and that the atmosphere in child health clinic is unhurried. At physical examination fathers mainly wished to have feedback about child’s growth and development. They wished to receive support for growing as fathers. They wished also conversation about father’s role in family. Fathers would like the public health nurse to observe their coping but in their opinion more important is mothers’ coping.

Fathers wished that in health consulting would be discussed family’s health habits, especially children’s and parents’ nutrition, physical exercise and weight control. Quarter of fathers would not like to discuss about parents’ intoxicant use in child health clinic. Half of the fathers wished that public health nurse would not interfere in relationship problems. At house calls fathers wished to discuss about parents’ coping and mood, success of breast feeding and safety of home. The majority of fathers had taken part in family coaching during the pregnancy but they would not want to continue meeting after child´s birth. Fathers thought that important things in group activity are support of equals and sharing own experiences. The majority would use child health clinic in the internet if it would be possible.

In the future could be made studies about different methods used at child health clinic. For instance could be explored what kind of group activity meets parents’ needs and which kind of subjects they want to discuss about. In the future could also be conducted a study which would survey how the wide physical examinations are fulfilled in child health clinics.