Pohjaeläimistön esiintyminen Saaristomerellä : saariston vyöhykkeisyyden ja veden laadun vaikutus
Laaksonlaita, Jussi (2012)
Laaksonlaita, Jussi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164525
Tiivistelmä
Saaristomeri muodostaa yhdessä Ahvenanmaan saariston kanssa ainutlaatuisen merialueen. Saaristomeri voidaan jakaa sisä-, väli- ja ulkosaaristoon, maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan. Saaristomeren merkittävin ympäristöongelma ja uhka on rehevöityminen. Jokien mukana kulkeutuvat ravinteet heikentävät vedenlaatua ja vaikuttavat siten koko ekosysteemiin. Pohjaeläimistössä tapahtuvien muutoksien seurannalla on tärkeä rooli, kun pyritään arvioimaan rehevöitymisen ja ihmistoiminnan vaikutuksia vesistöihin. Rannikkovesien ekologisen tilan luokittelu perustuu pohjaeläimistöstä laskettavaan BBI -indeksiin (Benthic Brackish water index) , rakkolevän esiintymissyvyyden alarajaan ja a-klorofyllin määrää. Tässä työssä tarkastellaan veden laadun ja saariston vyöhykkeisyyden vaikutusta pohjaeläinten yksilötiheyksiin, biomassoihin ja lajien lukumäärään. Näytepisteitä oli yhteensä 20 kahdella sisäsaaristosta ulkosaaristoon ulottuvalla satunnaislinjastolla. Näytteet kerättiin syksyn 2011 aikana. Pohjaeläinnäytteiden keräämiseen käytettiin Van Veen -pohjanoudinta. Vedenlaatutietojen mittaamiseen käytettiin YSI -moniparametrimittaria. Näytteistä laskettiin pohjaeläinten yksilötiheydet, biomassat ja lajien lukumäärät. Aineistolle laskettiin erityisesti murtoveden pohjaeläimistön tilaa kuvaamaan varten kehitetty BBI -indeksi. Ympäristötekijöiden merkitsevyyttä pyrittiin lisäksi selvittämään monimuuttuja-analyysin avulla. Tulosten tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota runsaimpien lajien liejusimpukan (Macoma baltica), Marenzelleria -monisukasmadon ja valkokatkojen (M. affinis, P. femorata) esiintymiseen. Lajeista Marenzelleria -monisukasmadot olivat selvästi runsaimpia. Tutkituista ympäristötekijöistä veden happi- sekä suolapitoisuus sekä syvyys vaikuttivat selvimmin lajien esiintymiseen. Lajiston diversiteetti kasvoi selvästi molemmilla näytelinjastoilla ulkosaaristoa kohti. Pohjaeläinten yksilötiheydet eivät eronneet merkitsevästi saaristovyöhykkeiden välillä. Sen sijaan lajien lukumäärissä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero toisella näytelinjastolla.