Läheisensä menettäneen tukeminen suruprosessin aikana : Kokemuksia Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän toiminnasta
Nieminen, Jaana (2012)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204114283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204114283
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata läheisensä menettäneen kokemuksia Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän toiminnasta. Tavoitteena oli kehittää sururyhmän toimintaa. Idea aiheeseen tuli Satakunnan Syöpäyhdistykseltä.
Tässä työssä viitekehyksenä käytettiin kirjallisuutta suruprosessista ja läheisten tarvitsemasta tuesta menetyksen jälkeen.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen; aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin. Tiedonantajina olivat Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän jäsenet. Haastettuluun osallistui viisi sururyhmään osallistunutta henkilöä. Haastattelemalla pyrittiin saamaan kokemusperäistä ja luotettavaa tietoa sururyhmän toiminnasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Yhteistä sururyhmään osallistuneilla oli kokemus läheisensä menettämisestä syöpään. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tärkeintä sururyhmään osallistumisessa oli sieltä saatava vertaistuki. Surevalle oli tärkeää vuorovaikutteinen keskustelu saman kokeneen kanssa. Omien kokemusten jakaminen ja muiden kokemusten kuunteleminen koettiin surua ja siitä johtuvaa ahdistusta helpottavana asiana. Sururyhmien oh-jaajien ammattitaito ja empatiakyky tukivat sururyhmään osallistunutta. Sururyhmän kehittämisehdotuksina tuotiin esille muun muassa jälkiryhmän järjestäminen.
Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää erityisesti Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän toiminnassa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia internetin mahdollisuuksia sururyhmän yhtenä muotona, koska sosiaalinen media on nykypäivänä tärkeässä roolissa ihmisten arjessa. Sururyhmän jäsenten kokemuksia voisi jatkossa tutkia kyselylomakkeen avulla, jolloin otanta olisi suurempi.
Tässä työssä viitekehyksenä käytettiin kirjallisuutta suruprosessista ja läheisten tarvitsemasta tuesta menetyksen jälkeen.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen; aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut nauhoitettiin. Tiedonantajina olivat Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän jäsenet. Haastettuluun osallistui viisi sururyhmään osallistunutta henkilöä. Haastattelemalla pyrittiin saamaan kokemusperäistä ja luotettavaa tietoa sururyhmän toiminnasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Yhteistä sururyhmään osallistuneilla oli kokemus läheisensä menettämisestä syöpään. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tärkeintä sururyhmään osallistumisessa oli sieltä saatava vertaistuki. Surevalle oli tärkeää vuorovaikutteinen keskustelu saman kokeneen kanssa. Omien kokemusten jakaminen ja muiden kokemusten kuunteleminen koettiin surua ja siitä johtuvaa ahdistusta helpottavana asiana. Sururyhmien oh-jaajien ammattitaito ja empatiakyky tukivat sururyhmään osallistunutta. Sururyhmän kehittämisehdotuksina tuotiin esille muun muassa jälkiryhmän järjestäminen.
Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää erityisesti Satakunnan Syöpäyhdistyksen sururyhmän toiminnassa. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia internetin mahdollisuuksia sururyhmän yhtenä muotona, koska sosiaalinen media on nykypäivänä tärkeässä roolissa ihmisten arjessa. Sururyhmän jäsenten kokemuksia voisi jatkossa tutkia kyselylomakkeen avulla, jolloin otanta olisi suurempi.