Työntekijöiden kokemuksia yksijohtajajärjestelmällä johtamisen toimivuudesta liikelaitoksessa
Mäkinen, Minna (2012)
Mäkinen, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204184614
Tiivistelmä
Yksijohtajajärjestelmää on Suomessa alettu käyttämään 1990-luvun jälkeen terveydenhuollon johtamisessa. Sen tavoitteena on saattaa johtajat oikeaan johtajan asemaan, nopeuttaa hallinnointia ja toiminnan suunnittelua sekä vähentää hierarkkisia tasoja organisaatiossa. Yksijohtajajärjestelmällä tähdätään asiakaslähtöisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata liikelaitosmallilla toimivan laboratorion käytössä olevan yksijohtajajärjestelmän toimivuutta johtamisen osalta työntekijöiden kokemana. Opinnäytetyön tutkimusongelmina olivat: mikä on työntekijöiden näkemys yksijohtajajärjestelmästä, miten toiminnan johtaminen toimii yksijohtajajärjestelmässä ja miten henkilöstöjohtaminen toimii yksijohtajajärjestelmässä. Tavoitteena oli selvittää vaikuttaako hallinnon madaltaminen organisaation kehittämiseen. Selvittää yksijohtajajärjestelmän käytön tuomat vahvuudet ja haasteet johtamisessa sekä tarkastella saatujen tulosten pohjalta, miten yksijohtajajärjestelmän tavoitteet toteutuvat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista survey-tutkimusta, jonka aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla.
Kyselystä saatujen tulosten mukaan yksijohtajajärjestelmä terminä oli melko hyvin työntekijöiden tiedossa. Työntekijät myös tunsivat organisaationsa rakenteet hyvin. Toiminnan johtaminen ja sen kehittäminen olivat organisaatiolla hyvin hallinnassa työntekijöiltä saatujen kokemusten perusteella. Työntekijät toivoivat saavansa omia toiminnan kehittämiseen liittyviä ideoita enemmän esille organisaatiossa. Eniten työntekijät halusivat muutosta talouden esille tuomisessa. Henkilöstöjohtamisen suurimmat ongelma-alueet olivat palautekulttuurin puutos, palkkauksen riittämättömyys sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkymättömyys.
Saadut tutkimustulokset olivat yhteneviä aiemmin tehtyihin tutkimuksiin henkilöstöjohtamisen osalta. Tutkimustulokset antoivat kohdeorganisaatiolle hyvän kuvan heidän johtamisen tasostaan ja siinä esiintyvistä puutteista. Yksijohtajajärjestelmän tavoitteet toteutuivat kohdeorganisaatiossa hyvin. Kehittämisehdotuksena kohdeorganisaation tulee parantaa palautekulttuuriaan, osallistaa työntekijöitään rekrytointiprosesseihin ja uskaltaa käyttää palkkausta aitona kiitoksena hyvin tehdystä työstä sekä saattaa palkitsemisjärjestelmät läpinäkyviksi.
Kyselystä saatujen tulosten mukaan yksijohtajajärjestelmä terminä oli melko hyvin työntekijöiden tiedossa. Työntekijät myös tunsivat organisaationsa rakenteet hyvin. Toiminnan johtaminen ja sen kehittäminen olivat organisaatiolla hyvin hallinnassa työntekijöiltä saatujen kokemusten perusteella. Työntekijät toivoivat saavansa omia toiminnan kehittämiseen liittyviä ideoita enemmän esille organisaatiossa. Eniten työntekijät halusivat muutosta talouden esille tuomisessa. Henkilöstöjohtamisen suurimmat ongelma-alueet olivat palautekulttuurin puutos, palkkauksen riittämättömyys sekä palkitsemisjärjestelmien läpinäkymättömyys.
Saadut tutkimustulokset olivat yhteneviä aiemmin tehtyihin tutkimuksiin henkilöstöjohtamisen osalta. Tutkimustulokset antoivat kohdeorganisaatiolle hyvän kuvan heidän johtamisen tasostaan ja siinä esiintyvistä puutteista. Yksijohtajajärjestelmän tavoitteet toteutuivat kohdeorganisaatiossa hyvin. Kehittämisehdotuksena kohdeorganisaation tulee parantaa palautekulttuuriaan, osallistaa työntekijöitään rekrytointiprosesseihin ja uskaltaa käyttää palkkausta aitona kiitoksena hyvin tehdystä työstä sekä saattaa palkitsemisjärjestelmät läpinäkyviksi.