TÄYSIÄ! : Särön merkitys musiikin tuotannossa
Kangasmäki, Lassi (2012)
Kangasmäki, Lassi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204204727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204204727
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkastelee särön merkitystä musiikin tuotannon näkökulmasta. Särö on ollut äänitetyssä musiikissa läsnä aivan äänitteiden alkuajoista, eli 1800-luvulta lähtien. Se nähtiin pitkään lähinnä kielteisenä ilmiönä musiikin kannalta, koska särö oli taajuusvasteen rajallisuuden ja kohinan lisäksi melko merkittävä häiriötekijä äänitteissä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle.
1930-1940-luvuilla äänitysteknologian kehityksen myötä äänitteiden laatu parani, ja myös särö väheni. Samaan aikaan ensimmäiset sähköiset soittimet tulivat soittajien saataville, ja ensimmäiset kokeilut kitarasärön parissa tapahtuivat. 1950-luvulla särö oli kuultavissa kitaraefektinä jo monissa suosituissa kappaleissa yleistyen edelleen 1960-luvulla, jolloin musiikin tuottamisessakin alettiin tehdä kokeiluja särön kanssa, ja särö myös kaupallistettiin ensimmäisten kitarasäröjen myötä. Säröstä tuli pian koko rockgenreä määrittävä tekijä ja siitä tuli yleinen efekti myös muissa genreissä.
Historiallisen näkökulman lisäksi opinnäytetyöni käsittelee erilaisia säröjä ja niiden käyttötarkoituksia. Musiikin tuottamisen kannalta tärkein särötyyppi on harmoninen särö. Se vaikuttaa äänisignaalin aaltomuotoon ja taajuussisältöön. Nykyään säröjä on markkinoilla paljon, varsinkin kitaristeille ja niitä on saatavilla jopa miksaajille. Myös studiolaitteita valmistavat yritykset ovat huomanneet tarpeen särölle musiikin tuottamisessa ja monissa nykyajan studiokompressoreissa se onkin otettu huomioon, vähintään markkinoinnissa. Joka tapauksessa miksaajalla on nykyään lähes rajattomat mahdollisuudet särön hyödyntämiseen musiikin tuottamisessa ja säröstä on tullut nykyajan miksaajalle normaali työkalu.
1930-1940-luvuilla äänitysteknologian kehityksen myötä äänitteiden laatu parani, ja myös särö väheni. Samaan aikaan ensimmäiset sähköiset soittimet tulivat soittajien saataville, ja ensimmäiset kokeilut kitarasärön parissa tapahtuivat. 1950-luvulla särö oli kuultavissa kitaraefektinä jo monissa suosituissa kappaleissa yleistyen edelleen 1960-luvulla, jolloin musiikin tuottamisessakin alettiin tehdä kokeiluja särön kanssa, ja särö myös kaupallistettiin ensimmäisten kitarasäröjen myötä. Säröstä tuli pian koko rockgenreä määrittävä tekijä ja siitä tuli yleinen efekti myös muissa genreissä.
Historiallisen näkökulman lisäksi opinnäytetyöni käsittelee erilaisia säröjä ja niiden käyttötarkoituksia. Musiikin tuottamisen kannalta tärkein särötyyppi on harmoninen särö. Se vaikuttaa äänisignaalin aaltomuotoon ja taajuussisältöön. Nykyään säröjä on markkinoilla paljon, varsinkin kitaristeille ja niitä on saatavilla jopa miksaajille. Myös studiolaitteita valmistavat yritykset ovat huomanneet tarpeen särölle musiikin tuottamisessa ja monissa nykyajan studiokompressoreissa se onkin otettu huomioon, vähintään markkinoinnissa. Joka tapauksessa miksaajalla on nykyään lähes rajattomat mahdollisuudet särön hyödyntämiseen musiikin tuottamisessa ja säröstä on tullut nykyajan miksaajalle normaali työkalu.