Esimies työhyvinvoinnin kehittäjänä

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvoinnin kehittämistä esimiehen näkökulmasta. Opinnäytetyö koostuu teoriaosasta ja tutkimusosasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on ravintola-alan yritys.

Työhyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä. Yksilön työhyvinvointiin vaikuttavat yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi työelämässä sekä monet ulkoiset tekijät, kuten perhe ja elämäntilanne. Työhyvinvoinnin perustan luo hyvä esimiestyö, mutta työntekijän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ovat vastuussa yhdessä organisaatio, esimies ja työntekijä itse. Työhyvinvointia edistävä johtaminen on yksi esimiehen tehtävistä ja sen tulisi olla tavoitteellista toimintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Työhyvinvoinnin johtamista säätelevät erilaiset työelämän lait.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää, sillä hyvä työhyvinvointi laskee sairauspoissaolojen tuomia kustannuksia ja vaikuttaa näin yrityksen kannattavuuteen. Työhyvinvointi lisää työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä. Hyvinvoiva työyhteisö parantaa yrityksen kilpailukykyä ja toiminnan laatua. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteista kannattavimpia ovat esimiestyö ja osaaminen, koska niillä on todettu olevan eniten vaikutuksia tehokkuuteen. Yritys, jossa työntekijät voivat hyvin on haluttu yhteistyökumppani ja työpaikka.

Opinnäytetyön tutkimusosa koostui kahdesta vaiheesta. Kvantitatiivisella työhyvinvointikyselyllä selvitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja siihen vaikuttavia asioita. Kyselyn vastausten peursteella yrityksen työntekijät voivat hyvin ja työyhteisö on toimiva. Suurimmat kehittämistarpeet koskevat esimiestyötä. Tutkimuksen toinen vaihe oli kvalitatiivinen teemahaastattelu, jossa selvitettiin syvemmin, miten työhyvinvointia on yrityksessä johdettu. Tutkimuksesta saatiin selville kehittämiskohteita, joille opinnäytetyön lopussa on annettu kehittämisehdotuksia. Kehittämiskohteiksi nousivat työntekijän fyysisen hyvinvoinnin tukeminen, vuorovaikutus, työympäristön puutteet sekä osaamisen kehittäminen.

The purpose of this thesis was to explore occupational well-being from the point of view of the management. The thesis consists of a theory section and an analysis of a survey. The thesis was assigned by a company operating in the restaurant industry.

Occupational well-being consists of many different factors. The factors contributing to an individual’s occupational well-being are physical, psychological and social well-being in working life, as well as many external factors, such as family and personal life. The base for occupational well-being is created by good managerial performance, but the people responsible for the occupational well-being of an employee include the whole organization, the management and the employee. One of the duties of management is to lead employees in such a way that it is beneficial to occupational well-being. This should happen in a goal-oriented co-operation with all stakeholders. Different occupational laws guide the management of occupational well-being.

The importance of developing occupational well-being can be seen in fewer sick leaves which mean lower expenses and therefore have an impact on the viability of the company. Occupational well-being has a positive impact in job satisfaction, work motivation and the atmosphere of the work community. A work community that functions well will improve the company’s competitiveness and level of performance. The most lucrative focus of development for a company is management as well as skills because it has been shown that they have the most impact on the efficiency of a company. A company whose employees are satisfied is a sought-after business partner and employer.

The empirical section of the thesis consisted of two parts. A quantitative survey was carried out to investigate the state of occupational well-being of the employees and the factors contributing to it. According to the results of the survey the state of the employees’ occupational well-being is good and the work community functions well. The biggest needs of development concern management. The second part of the survey was a qualitative thematic survey that looked closer into how occupational well-being is managed in the company. The survey showed areas in need of development for which proposals are given at the end of the thesis. The employees wished for the interaction and the physical well-being of the work community to be managed better and pointed out deficiencies in the work environment and the support given for the development of the employee’s skills and know-how.