Uusien vihanneslajien markkinointi, case Satakunta

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää uusien tuotteiden lanseeraamista käsitteenä sekä uusien tuotteiden markkinoinnin perusteita. Tarkoituksena oli myös auttaa tuottajien uusien tai uusvanhojen avomaan vihanneslajien markkinoinnissa ja myynnissä selvittämällä kysynnän, kun viljelijä on ottanut vähän erikoisemman lajin viljelyyn. Satafood Kehittämisyhdistys ry toimi työmme toimeksiantajana. Heiltä saimme aiheen opinnäytetyöhömme sekä erilaista materiaalia aiheeseen liittyen. Satafoodin edustajien kanssa järjestimme myös muutamia tapaamisia, joissa kävimme keskusteluja liittyen kaikkeen työhömme kuuluviin asioihin. Opinnäytetyössämme käytimme kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Työn teoreettinen viitekehys muodostui aiemmista tutkimustuloksista, (joiden pohjana toimivat Annika Naakan, Hanna Helanderin ja Sari Virtasen opinnäytetyöt,) ja lähdekirjallisuudesta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeet lähetettiin syksyllä 2011 ja ne kohdistettiin kaupoille, ravintoloille ja suurkeittiöille. Kyselylomakkeita lähetimme yhteensä n. 100 kappaletta, tarkkaa määrää emme tiedä, koska S- ja K-ryhmien tuotepäälliköt laittoivat kyselyn menemään eteenpäin Satakuntalaisille vähittäiskaupoille ja ravintoloille. Vastauksia saimme takaisin 30 kappaletta. Opinnäytetyön aineistosta tehtiin datamatriisi Statistica- ohjelmalla, jonka jälkeen tulokset analysoitiin samalla ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti ja havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin.

Saadut tulokset osoittivat, että vastaajien keskuudessa kiinnostusta uusia vihanneslajeja kohtaan löytyy, mutta ongelmana voi kuitenkin olla, etenkin keittiöiden kohdalla, että he haluavat saada tuotteensa käsiteltyinä, mutta valitettavan usein heillä ei kuitenkaan ole sellaisia tahoja saatavinaan, jotka jalostuksen suorittaisivat.

The object of our thesis was to clarify product launch as a concept. The purpose of this thesis was also to help the producers with marketing their new and older vegetable products and also sales when it comes to finding out the demand of the newer products that the farmer has acquired for plantation. Satafood Kehittämisyhdistys ry was the employer of our thesis. They gave us the subject for our thesis and different materials regarding to our thesis. We also arranged few meetings with the representatives of Satafood where we discussed about our thesis and all its issues. In our thesis we used quantitative research method. The theoretical mainframe was formed from the research outcome, (which based upon Annika Naakka's, Henna Helander's and Sari Virtanen's thesis) and source books. Material was collected through question forms. These question forms were sent in the fall of 2011 and they were targeted to retail business, restaurants, institutional kitchens and wholesalers. Question forms were sent ca. 100 pieces, the exact number is unknown, since the product managers of K- and S-groups sent the question forms onward to the retail shops and restaurants in the Satakunta region. We received 30 answers back. We created a datamatrix with the program called Statistica, and analyzed the results with the same program. The results were described verbally and illustrated with charts.

The given results indicated, that there was interest amongst the repliers, but the problem may be, especially among the institutional kitchens, that they require their product processed but unfortunately often they lack the processors themselves.