Raskaudesta ja synnytyksestä palautumisen ohjaus äitiysneuvolassa

Abstract

Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää millaisena ensisynnyttäjä-äidit kokevat raskauden aikana äitiysneuvolassa saamansa ohjauksen raskaudesta ja synnytyksestä palautumisesta, sekä millaista tukea he saivat vanhemmuuteen kasvuun raskauden aikana. Tavoitteena oli, että uuden tiedon avulla neuvoloissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarvittaessa kehittää ohjaustaan äitien toivomaan suuntaan.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Se toteutettiin teemahaastattelemalla viittä ensisynnyttäjä-äitiä. Haastattelut toteutettiin heinä-elokuussa 2011. Äidit olivat iältään 21–31-vuotiaita, synnytyksistä oli kulunut yhdestä viiteen kuukautta. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksista ilmeni, että äitien kokemukset neuvolaohjauksesta olivat ristiriitaisia. Ohjaus koettiin pääosin hyväksi, mutta lisäohjausta kaivattiin erityisesti synnytyselimistön palautumisesta. Psyykkistä jaksamista oli kartoitettu esimerkiksi lomakkeen avulla. Osa äideistä koki, että tieto synnytyksenjälkeisestä herkistymisestä ja masennuksesta jäi puutteelliseksi. Vanhemmuuteen kasvuun oli saatu tukea vaihtelevasti, tuen saaminen koettiin tärkeäksi. Myös parisuhteesta ja seksuaalisuudesta toivottiin keskustelua. Neuvolaohjauksen onnistumiseen vaikutti vuorovaikutus työntekijän kanssa. Neuvolatyöntekijän vaihtuminen raskauden aikana koettiin heikentäneen ohjauksen laatua. Keskustelu koettiin tärkeäksi osaksi neuvolaohjausta ja siihen tulee varata riittävästi aikaa. Perhevalmennukset, neuvolasta saadut oppaat ja sairaalasta saatu ohjaus sekä vertaistuki täydensivät neuvolasta saatua suullista ohjausta.

The research task of the thesis was to study how first-time mothers felt about their pregnancy and postnatal recovery guidance given by the maternity clinic as well as how much support first-time mothers received for growing into parenthood during pregnancy. The goal was that the professionals working in the Social and Healthcare field could use the new information to improve and develop their guidance to be more suitable for mothers.

The thesis was a qualitative study. It was conducted by interviewing five first-time mothers. The interviews were held during July and August of 2011. The mothers’ ages varied from 21-31 years old, and their babies were from one to five months old during the interviews. The interviews were analyzed with inductive content analysis.

The study results suggested that the mothers’ experiences on the maternity clinic’s guidance were contradictory. For the most part, the guidance was experienced as good, but many of the mothers felt that especially postnatal recovery guidance was insufficient. For example, their psychological wellbeing information had been charted with a questionnaire. Some mothers experienced that postnatal blues and depression information was also insufficient. Support for growing into parenthood was varied. However, receiving guidance was seen important. Discussions about relationships and sexuality were also hoped for. The success of the maternity clinic’s guidance depended on the interaction with the employees. If the employee of the clinic changed during pregnancy, the quality of guidance suffered. Discussion was experienced as an important part of the maternity clinic guidance, and sufficient time should be provided for these discussions. Family education as well as booklets given from the maternity clinic and guidance from hospital as well as guidance from peers complemented the oral guidance given at the maternity clinic.