Mörkö vaatekaapissa: tutkimus pukeutumisen ja itsetunnon välisistä suhteista sekä pukeutumisen esteistä
Oinonen, Emilia (2009)
Oinonen, Emilia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093813
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli pukeutumisneuvoja ja pukeutumisneuvojien kouluttaja Maarit Orell. Työn tarkoitus oli auttaa pukeutumispalveluiden parissa työskenteleviä ymmärtämään asiakkaitaan syvällisemmin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia ovat naisten pukeutumisen ja itsetunnon väliset suhteet ja millaisia mörköjä eli esteitä naisten pukeutumisessa esiintyy.
Tutkimuksen pohjana toimi pukeutumisen tarkastelun kontekstuaalinen näkökulma. Tutkimus toteutettiin perehtymällä naisten pukeutumisvalintoihin vaikuttaviin tekijöihin, yksilön muistoihin, minäkäsitykseen ja itsetuntoon sekä erityisesti ulkoisen olemuksen kautta tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla neljää nuorta aikuista naista heidän suhteestaan pukeutumiseensa. Työn lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Yksilön yleisellä itsetunnolla on vaikutusta hänen pukeutumiseensa. Pukeutumisella taas voi olla hetkellisesti nostava tai laskeva vaikutus itsetuntoon. Pukeutumisen möröt voivat perustua ikäviin muistoihin, stereotyyppiseen ajatteluun ja omiin esteettisiin näkemyksiin. Pukeutumisen möröt voivat olla myös tilannekohtaisia. Pukeutumispalveluissa asiakkaan syvällinen ymmärtäminen vaatii keskustelua asiakkaan kanssa esimerkiksi siitä, millainen vaikutus pukeutumisella asiakkaaseen on ja mitkä tekijät asiakas kokee pukeutumisessaan tärkeiksi. Pukeutumisneuvojan tulisi osata kohdata asiakkaan kanssa tämän pukeutumisen möröt, mutta niiden poistaminen ei välttämättä ole tarpeellista.
Tilaaja voi hyödyntää työn tuloksia sekä oman yrityksensä toiminnan kehittämisessä että uusien pukeutumisneuvojien koulutuksessa.
Tutkimuksen pohjana toimi pukeutumisen tarkastelun kontekstuaalinen näkökulma. Tutkimus toteutettiin perehtymällä naisten pukeutumisvalintoihin vaikuttaviin tekijöihin, yksilön muistoihin, minäkäsitykseen ja itsetuntoon sekä erityisesti ulkoisen olemuksen kautta tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla neljää nuorta aikuista naista heidän suhteestaan pukeutumiseensa. Työn lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Yksilön yleisellä itsetunnolla on vaikutusta hänen pukeutumiseensa. Pukeutumisella taas voi olla hetkellisesti nostava tai laskeva vaikutus itsetuntoon. Pukeutumisen möröt voivat perustua ikäviin muistoihin, stereotyyppiseen ajatteluun ja omiin esteettisiin näkemyksiin. Pukeutumisen möröt voivat olla myös tilannekohtaisia. Pukeutumispalveluissa asiakkaan syvällinen ymmärtäminen vaatii keskustelua asiakkaan kanssa esimerkiksi siitä, millainen vaikutus pukeutumisella asiakkaaseen on ja mitkä tekijät asiakas kokee pukeutumisessaan tärkeiksi. Pukeutumisneuvojan tulisi osata kohdata asiakkaan kanssa tämän pukeutumisen möröt, mutta niiden poistaminen ei välttämättä ole tarpeellista.
Tilaaja voi hyödyntää työn tuloksia sekä oman yrityksensä toiminnan kehittämisessä että uusien pukeutumisneuvojien koulutuksessa.