Ammattilaiset yksilöllisen vammaismallin valta-aseman hyväksyjinä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä ammatti-ihmiset kirjoittivat vammaisten ihmisten työllistymisestä ja työnteosta Helsingin Sanomien ja Aamulehden mielipidepalstalla vuosien 2007–2011 aikana. Pyrkimyksenä oli selvittää, millaisia diskursseja näissä mielipidekirjoituksissa käytettiin. Löytyneitä diskursseja tarkasteltiin vammaisuuden yksilöllisen ja sosiaalisen mallin avulla.

Mielipidekirjoituksista löytyi viisi erilaista diskurssia. Ne olivat yksilöllinen diskurssi, taloudellisuutta ja hyötyjä painottava diskurssi, palvelujärjestelmädiskurssi, oikeuksia painottava diskurssi ja yhteiskunnallinen diskurssi. Tässä aineistossa ammatti-ihmiset käyttivät eniten yksilöllistä diskurssia. Jokainen ammatti-ihminen nosti sen kirjoituksessaan esiin, joko hyväksymällä tai kieltämällä sen. Näin ollen yksilöllinen diskurssi on näissä mielipidekirjoituksissa vallitseva. Myös taloudellisuutta ja hyötyjä painottava diskurssi nousi esiin usein ja oli siten aineistossa vallitseva. Palvelujärjestelmä- ja oikeuksia painottava diskurssi olivat nousevassa asemassa. Yhteiskunnallisen diskurssin mukaista ajattelua oli aineistossa vähiten.

Vaihtoehtoisista selityksistä huolimatta tässä opinnäytetyössä tarkastelluissa mielipidekirjoituksissa ammattilaiset tulevat hyväksyneeksi perinteisen, yksilöllisen mallin valta-aseman vammaisuuden selittäjänä.

The objective of this study was to examine what professionals in the field of disabilities wrote about people with disabilities in their letters to the editors published in two major Finnish newspapers during the years 2007–2011.

The aim was to explore what kinds of discourses were used. The discourses found were examined in relation to the individual model and the social model of disability.

Five different discourses were found. They were individual discourse, benefit and profit orientated discourse, service system discourse, human right orientated discourse and societal discourse. The discourse most used by the professionals in this study was the individual one. Each of the professionals commented upon it either by accepting or denying it, and thus the individual discourse achieved a dominant position.

The benefit and profit orientated discourse was also used often, and it too achieved a dominant position. The service system discourse and the human right orientated dis-course both seemed to be on the increase. The societal discourse was less used.

In spite of alternative explanations, in the letters to the editors of this study profession-als in the field of disabilities accept the dominance of traditional individual model in explaining disability.