Ensihoidon vaikutusten ja vaikutusmekanismien teoreettinen hallinta : analyysi vuosien 2008 - 2009 hoitotason tenttivastauksista

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun projektia ’Ammatillisen osaamisen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ensi- ja akuuttihoidossa’, eli AMOVIRKE. Työssä keskitytään yhteen ensihoitajien ydinosaamisalueista, hoidon vaikutusten ja vaikutusmekanismien teoreettiseen hallintaan. Työssä analysoidaan hoitotason ensihoidon teoriakokeiden tuloksia kyseiseltä osa-alueelta.

Aineistona käytettiin vuosien 2008–2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotason teoriakokeita. Kokeeseen osallistujat olivat hoitotason sairaankuljettajia, hoitotasolle pyrkiviä perustason sairaankuljettajia ja ensihoitaja AMK -opiskelijoita. Sama henkilö saattoi osallistua kokeeseen useampia kertoja, joten kaikki osallistujista eivät olleet eri henkilöitä. Lupien pituus määräytyy vastaajan osaamisen perusteella, jolloin sama vastaaja on saattanut käydä kokeissa säännöllisesti jopa puolen vuoden välein.

Tutkittavan aineiston tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Saadut tiedot analysoitiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Lomakkeen kysymyksistä noin puolet oli esseekysymyksiä ja loput monivalintakysymyksiä.

Aihealueiden perusteella kysymykset ryhmiteltiin kuuteen eri osa-alueeseen: hyperventilaation, hypoventilaation, verensokeritason ja hypotonisten infuusioiden vaikutus aivovammaan, sekä CPAP-hoidon vaikutukset ja painalluselvytyksen yhteys sydämen defibrilloitumiseen. Parhaiten osattiin hyperventilaation haitallinen vaikutus aivovammaan, vaikka senkään vaikutusmekanismit eivät olleet vastaajille täysin selkeät. Huonoiten osattiin sydämen paineluelvytyksen vaikutus sydämen defibrilloitumiselle. Monivalintakysymyksissä vastaajat osasivat sulkea pois vääriä vaihtoehtoja, mutta avoimissa kysymyksissä oman teoriatiedon tuominen esille oli vaikeaa. Toisaalta väärien vastausten pois sulkeminen ei takaa sitä, ettei taustalla olevien vaikutusmekanismien ymmärtäminen olisi puutteellista. Vaikutusmekanismien ymmärtäminen olisi tärkeää, jotta hoito-ohjeita noudatettaisiin täsmällisesti ja ymmärrettäisiin niiden tärkeys, sekä osattaisiin priorisoida hoitotoimia kentällä.

Kysymykset on valittu sattumanvaraisesti kyseiseen kokeeseen ja ne eivät mittaa kattavasti vastaajan teoriatietoa ensihoidon vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista, vaan joitakin sen osa-alueita. Tulosten perusteella voisi suosittaa anatomian ja etenkin fysiologian ja patofysiologian opintojen tehostamista, koska hoidon vaikutusmekanismien ymmärtäminen vaatii hyvän anatomis-fysiologisen pohjatiedon.

This thesis is a part of a project by Turku University of Applied Sciences called ‘The development of professional competence and collaboration between officials in emergency and acute care’, aka AMOVIRKE. This work concentrates on one key field of expertise of advanced paramedics, the management of effect mechanisms in emergency care. In this work, results from advanced level emergency care theory tests are analyzed from this key field.

The materials used were advanced level theory tests of The Hospital District of Southwest Finland from years 2008-2009. Persons who took part in the testing were advanced level paramedics, paramedics striving to work at the advanced level and paramedic students from the University of Applied Sciences. Same person could take the test several times so all participants were not different individuals. The length of a person’s advanced level license is dependent on their level of expertise in the test, which means that the same person may have taken the test regularly even every six months.

The method of collecting information for the material under study was a structured questionnaire. Received information was analyzed using quantitative methods. Half of the questions were essay questions and the rest were multiple choice questions.

Based on subjects, the questions were grouped into six different fields: the effects of hyperventilation, hypoventilation, blood sugar level and hypotonic infusions in a brain injury situation, and also the effects of CPAP-treatment and relation of cardiac chest compressions to successful defibrillation. The best known fact was the harmful effect of hyperventilation to brain injury, even though its effect mechanisms were not completely clear to the answerers. The effect of cardiac chest compressions to the ability of the cardiac muscle to defibrillate was clearly the least well known field. In multiple choice questions answerers were able to rule out wrong choices but in essay questions they struggled to bring forth their theoretic knowledge. Being able to rule out wrong choices does not guarantee the understanding of effect mechanisms would not be insufficient. Understanding these effect mechanisms is important however, so that treatment protocols would be followed to the letter, their importance properly realized. Paramedics should also be able to prioritize treatment procedures.

Questions used in the tests were chosen at random and they do not measure comprehensively all of the test taker’s knowledge about the effects and effect mechanisms of emergency care, only some parts of it. Based on the results, improving the efficiency of studies of anatomy, physiology and pathophysiology could be recommended, because the understanding of emergency care treatment effect mechanisms requires a sound anatomic-physiological knowledge base.