Sähköinen rytminsiirto - Potilasohje Hatanpään sairaalan sisätautiosastolle B5
Patomo, Tanja; Saarinen, Inkeri (2012)
Patomo, Tanja
Saarinen, Inkeri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204275388
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä Hatanpään sairaalan sisätautiosasto B5:lle kirjallinen potilasohje suunniteltuun sähköiseen rytminsiirtoon tuleville potilaille. Opinnäytetyömme on tuotokseen painottuva opinnäytetyö. Opinnäytetyö on yksiosainen.
Yleisimpiä eteisperäisiä rytmihäiriöitä ovat eteisvärinä ja eteislepatus. Eteisvärinäpotilaiden määrä Suomessa on arviolta 100 000 ja se yleistyy iän myötä. Eteisvärinän ja eteislepatuksen yhtenä hoitomuotona on sähköinen rytminsiirto, jossa lyhytaikaisen nukutuksen aikana rytmi palautetaan defibrilloimalla.
Ennen rytminsiirtoa on tärkeää, että potilas osaa valmistautua siihen oikein. Potilasohjetta tehdessämme lähdimme olettamuksesta, että potilas tulee ensimmäistä kertaa sähköiseen rytminsiirtoon. Tämä vaikutti siihen, että potilasohjeen tuli olla kattava tiedoltaan sekä tekstin riittävän tiivistä ja selkeää. Potilasohjeen sisällöstä teimme täsmällisen, jotta potilas pystyy valmistautumaan oikein sähköiseen rytminsiirtoon.
Potilasohjeen avulla potilas tulee saamaan tietoa toimenpiteestä ennen siihen tuloa. Tiedonsaanti ennen toimenpidettä lievittää potilaan jännitystä ja pelkoa.
Potilasohje tullaan lähettämään potilaalle postitse ennen toimenpiteeseen tuloa ja potilaan olisi tarkoitus valmistautua rytminsiirtoon potilasohjeen avulla. Potilasohjetta on tarkoitus käyttää osastolla myös osana suullista potilasohjausta.
Olemme käsitelleet potilasohjeessa kuinka potilaan tulee valmistautua toimenpiteeseen, tietoa toimenpiteestä ja toimenpiteen jälkeisestä tarkkailusta. Potilasohjeen lopussa käsittelemme rytminsiirron jälkeisiä kotihoito-ohjeita, koska potilaat ovat kokeneet kotihoito-ohjeet riittämättömiksi Korkeamäen & Liukkosen(2009)opinnäytetyön mukaan.
Tämän potilasohjeen tavoitteena on lisätä potilaalle annettavaa tietoa valmistautumisesta sähköiseen rytminsiirtoon ja lisätä tietoa sähköisen rytminsiirron jälkeisistä kotihoito-ohjeista. Tavoitteena on kehittää osaston ohjausta kirjallisen potilasohjeen avulla.
Yleisimpiä eteisperäisiä rytmihäiriöitä ovat eteisvärinä ja eteislepatus. Eteisvärinäpotilaiden määrä Suomessa on arviolta 100 000 ja se yleistyy iän myötä. Eteisvärinän ja eteislepatuksen yhtenä hoitomuotona on sähköinen rytminsiirto, jossa lyhytaikaisen nukutuksen aikana rytmi palautetaan defibrilloimalla.
Ennen rytminsiirtoa on tärkeää, että potilas osaa valmistautua siihen oikein. Potilasohjetta tehdessämme lähdimme olettamuksesta, että potilas tulee ensimmäistä kertaa sähköiseen rytminsiirtoon. Tämä vaikutti siihen, että potilasohjeen tuli olla kattava tiedoltaan sekä tekstin riittävän tiivistä ja selkeää. Potilasohjeen sisällöstä teimme täsmällisen, jotta potilas pystyy valmistautumaan oikein sähköiseen rytminsiirtoon.
Potilasohjeen avulla potilas tulee saamaan tietoa toimenpiteestä ennen siihen tuloa. Tiedonsaanti ennen toimenpidettä lievittää potilaan jännitystä ja pelkoa.
Potilasohje tullaan lähettämään potilaalle postitse ennen toimenpiteeseen tuloa ja potilaan olisi tarkoitus valmistautua rytminsiirtoon potilasohjeen avulla. Potilasohjetta on tarkoitus käyttää osastolla myös osana suullista potilasohjausta.
Olemme käsitelleet potilasohjeessa kuinka potilaan tulee valmistautua toimenpiteeseen, tietoa toimenpiteestä ja toimenpiteen jälkeisestä tarkkailusta. Potilasohjeen lopussa käsittelemme rytminsiirron jälkeisiä kotihoito-ohjeita, koska potilaat ovat kokeneet kotihoito-ohjeet riittämättömiksi Korkeamäen & Liukkosen(2009)opinnäytetyön mukaan.
Tämän potilasohjeen tavoitteena on lisätä potilaalle annettavaa tietoa valmistautumisesta sähköiseen rytminsiirtoon ja lisätä tietoa sähköisen rytminsiirron jälkeisistä kotihoito-ohjeista. Tavoitteena on kehittää osaston ohjausta kirjallisen potilasohjeen avulla.