Kansallisen tason pikajuoksijoiden emootioiden ja intensiteetti ja yhteydet tavoitteisiin

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kansallisen tason nuorten (keski-ikä 20.8) pikajuoksijoiden (n = 7) tuntemuksien intensiteettiä kilpailutilanteissa, sekä näiden tuntemusten yhteyksiä suoritustasoon. Tarkoitus oli myös havainnoida mahdollisia edullisia tuntemuksia ja niiden esiintymistapoja onnistuneissa suorituksissa, ja vastaavasti havainnoida haitallisia tuntemuksia epäonnistuneissa suorituksissa. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkein ja keskusteluin kausien 2010 ja 2011 aikana. Lomakkeissa urheilijoita pyydettiin arvioimaan tuntemuksiaan asteikolla 1-8. Tulokset tilastoitiin keskiarvoiksi, minkä lisäksi tilastoitiin keskihajonnat ja tulosten merkittävyyttä arvioitiin t-testillä. Intensiteetiltään voimakkaimmat tuntemukset olivat usko, innostus ja aggressiivisuus (6,1-6,2/8). Matalimpia olivat ulkoiset paineet ja tekniikka (3,7/8 & 4,1/8). Tavoitteiltaan onnistuneissa ja epäonnistuneissa kisoissa isoimmat erot tavoitesaavutusten hyväksi havaittiin tyytyväisyydessä tulokseen ja tyytyväisyydessä suoritustasoon (1,8 & 1,6). Pienimmät erot havaittiin jännityksessä ja ulkoisissa paineissa (0,3). Yhteyksissä tavoitteisiin havaittiin, että urheilijat arvioivat suorituksiaan ja tasoaan erittäin suurelta osin tulosten valossa. Juoksemisen nautinto ei ollut merkittävä tekijä urheilussa. Urheilijoiden tuloksiin ja omaan suoritustasoon keskittyminen aiheutti itsevarmuuden laskua kisojen välillä, joka siirtyi usein seuraavaan kisatapahtumaan.

The goal of the study was to explore the intensity of emotions and their relation to goals in competitive situations in young (mean age = 20.8) national level sprinters (n = 7). An additional goal was to observe possible positive emotions and the way they present themselves in successful performances, and conversely observe negative emotions in unsuccessful performances. The study was conducted using questionnaires and conversations during the 2010 and 2011 seasons. The athletes were requested to assess their emotions on a scale of 1 to 8. The results were formed based on averages and standard deviations. The statistical significance of the results based on averages was assessed with a T-test. The strongest emotions by intensity were belief, excitement and aggression (6.1 to 6.2/8). The lowest emotions were external pressure and technique (3.7/8 & 4.1/8). The biggest differences between successful and unsuccesful performances based on goals were found in athletes’ satisfaction to the result and satisfaction to the current performance level (1.8 & 1.6). The smallest differences were found in nervousness and external pressure (0.3). In observing the relation of emotions to goals it was concluded that athletes judge their performances based on results to a very high degree. The enjoyment of running was not a significant factor. The focus on results caused athletes to lose confidence between competitions, which often carried over to the next competition.