Asiantuntijoiden näkemys Tikkakosken uimahallin toiminnan vaikutuksista kuntalaisiin
Simonen, Eero (2012)
Simonen, Eero
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036092
Tiivistelmä
Tämä on Jyväskylän kaupungin sivistyspalveluiden toimeksiantona tehty selvitystyö, jonka kohteena on Tikkakosken uimahalli. Työ on osa vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen alkanutta liikuntaverkon optimointi prosessia Jyväskylässä. Selvitystyön tavoitteena on täydentää aiempia selvityksiä, joita kaupungin liikuntaverkosta on tehty.
Selvitystyön kohteena on vuonna 1981 rakennettu Tikkakosken uimahalli, jonka elinkaari nykyisellään on tulossa päätökseen. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa tulevaisuuden päätösten tueksi uimahallin toiminnallisesta merkityksestä kuntalaisten arkeen ja elämänlaatuun.
Työn lähtötilanteeksi annettiin kolme tulevaisuuden vaihtoehtoista toimintamallia Tikkakosken uimahallille. Ensimmäisessä toimintamallissa uimahalli lakkautettaisiin, toisessa uimahallin allasosasto muutettaisiin muuksi liikuntatilaksi ja kolmannessa uimahalli peruskorjattaisiin. Tässä työssä arvioitiin näiden kaikkien skenaarioiden vaikutuksia kuntalaisiin.
Vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunta teki uimahallista selvityksen asiakaskyselyyn perustuen, jota nyt on haluttu tarkentaa tällä lisäselvityksellä. Tämän selvitystyön tiedon hankkimismenetelmäksi on valittu asiantuntijahaastattelut ja työ on rajattu koskemaan pääsääntöisesti toiminnallisia vaikutuksia. Haastateltavia henkilöitä oli yhdeksän, joista kahdella oli kaksoisrooli.
Selvitystyö aloitettiin suunnittelulla ja tausta-aineiston keräämisellä elokuussa 2011. Haastattelut on tehty joulukuussa 2011 – tammikuussa 2012. Työtä on kirjoitettu koko prosessin ajan.
Selvitystyön tulosten mukaan Tikkakosken uimahallilla on merkittävä rooli paikallisena lähiliikuntapaikkana. Erityisesti kuntosali on tärkeä liikuntapaikka. Koko kaupungin mittakaavassa Tikkakosken uimahallilla on suuri merkitys lasten uimaopetusolosuhteena. Kolmatta uimahallia Jyväskylässä tarvitaan, mikäli nykyinen palvelutaso aiotaan säilyttää, mutta uimahallin tulevaisuuden sijoituspaikka vaatii lisäselvitystä.
Selvitystyön kohteena on vuonna 1981 rakennettu Tikkakosken uimahalli, jonka elinkaari nykyisellään on tulossa päätökseen. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa tulevaisuuden päätösten tueksi uimahallin toiminnallisesta merkityksestä kuntalaisten arkeen ja elämänlaatuun.
Työn lähtötilanteeksi annettiin kolme tulevaisuuden vaihtoehtoista toimintamallia Tikkakosken uimahallille. Ensimmäisessä toimintamallissa uimahalli lakkautettaisiin, toisessa uimahallin allasosasto muutettaisiin muuksi liikuntatilaksi ja kolmannessa uimahalli peruskorjattaisiin. Tässä työssä arvioitiin näiden kaikkien skenaarioiden vaikutuksia kuntalaisiin.
Vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunta teki uimahallista selvityksen asiakaskyselyyn perustuen, jota nyt on haluttu tarkentaa tällä lisäselvityksellä. Tämän selvitystyön tiedon hankkimismenetelmäksi on valittu asiantuntijahaastattelut ja työ on rajattu koskemaan pääsääntöisesti toiminnallisia vaikutuksia. Haastateltavia henkilöitä oli yhdeksän, joista kahdella oli kaksoisrooli.
Selvitystyö aloitettiin suunnittelulla ja tausta-aineiston keräämisellä elokuussa 2011. Haastattelut on tehty joulukuussa 2011 – tammikuussa 2012. Työtä on kirjoitettu koko prosessin ajan.
Selvitystyön tulosten mukaan Tikkakosken uimahallilla on merkittävä rooli paikallisena lähiliikuntapaikkana. Erityisesti kuntosali on tärkeä liikuntapaikka. Koko kaupungin mittakaavassa Tikkakosken uimahallilla on suuri merkitys lasten uimaopetusolosuhteena. Kolmatta uimahallia Jyväskylässä tarvitaan, mikäli nykyinen palvelutaso aiotaan säilyttää, mutta uimahallin tulevaisuuden sijoituspaikka vaatii lisäselvitystä.