Tutkimus siirtolapuutarhoista ja niiden kiinnostavuudesta

Abstract

Työn tarkoitus oli tehdä raportti siirtolapuutarhojen nykytilanteesta ja niiden tarpeesta lähitulevaisuudessa. Idea lähti ajatuksesta, että uusia siirtolapuutarha-alueita ei ole rakennettu Tampereelle 70-luvun jälkeen. Vanhoja alueita on saatettu laajentaa, mutta tilanpuutteessa niitä ei voida laajentaa loputtomiin. Lisäksi alueet ovat sijainneet alun perin kaupungin laidoilla, mutta kaupungin laajentumisen myötä ne ovat jääneet keskelle asutusta.

Yleis- ja asemakaavassa siirtolapuutarhat huomioidaan omalla kaavamerkillä RP–siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue. Tampereella sijaitsee neljä siirtolapuutarhaa: Litukka, Rahola, Nekala sekä Niihama. Nämä kaikki, kuten myös muualla Suomessa sijaitsevat siirtolapuutarhat, ovat saaneet vaikutteita alun perin Tanskasta. Kuitenkin Saksasta siirtolapuutarhakulttuurin katsotaan alun perin lähteneen liikkeelle 1800-luvun lopussa.

Työ aloitettiin tekemällä kysely ASTA Rakentaja -messuilla. Tätä varten tehtiin havaintomateriaalia, kuten pohjapiirustusvaihtoehtoja ja aluesuunnitelma. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kiinnostavatko siirtolapuutarhat ja minkälaista siirtolapuutarhaa ihmiset toivoisivat. Kyselyyn vastasi 170 messukävijää. Näistä 50,8 % vastasi myönteisesti, että on kiinnostunut siirtolapuutarhaelämästä. Naiset ja miehet olivat yhtä lailla kiinnostuneita ja ikäluokkana 46–60-vuotiaat olivat muita kiinnostuneempia.

Tulosten mukaan siirtolapuutarha-alue saisi sijaita 5–15 km:n päässä asuinpaikasta ja mieluiten sinne kuljettaisiin polkupyörällä. Joukkoliikennettä pidettiin tärkeänä, eli sen tulisi kulkea alueelle. Siirtolapuutarhamökin toivottu koko olisi noin 35 m2 ja palstan koko 350 m2. Yleiset perustoiminnot tuntuivat olevan tärkeitä, sillä suurin osa haluaisi mökkiinsä sähkön, juoksevan veden sekä viemäröinnin. Saunan haluaisi omaan siirtolapuutarhamökkiinsä 59,4 % ja takan 49,4 % vastaajista.

Työssä laskettiin myös suuntaa-antava kustannusarvio erikokoisille siirtolapuutarhapalstoille mökkeineen ja mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toimintamuodoille. Jatkotutkimustarvetta aiheessa kuitenkin on. Kustannuksiin voisi paneutua vielä enemmän ja tutkia, löytyykö Tampereen seudulta sopivaa maa-aluetta rakentamiselle. Kun tiedossa olisi tarkat maaperäolosuhteet, pystyisi kustannusarvion laskemaan paljon tarkemmin.

The purpose of this thesis was to create a report concerning the current state of allotment gardening in Tampere area and the need of such in the near future. New allotment gardens have not been built in Tampere since the 70’s. Old allotment areas may have been expanded but they cannot be expanded forever.

Allotment gardens are noticed as an RP-tag in the zoning plan and city plan of Tampere. There are four allotment gardens in Tampere: Litukka, Rahola, Nekala and Niihama. Finland’s allotment gardens got their influence from Denmark. However the allotment garden culture is considered being started in Germany in the late 19th century.

The data was collected by making an inquiry at the ASTA Rakentaja –trade fair. The purpose of the inquiry was to find out if the allotment gardens still interest people and what kind of allotment garden would be something they would want for themselves. 170 people responded to the inquiry and 50, 8% of them were interested. Both women and men were almost equally interested and the most interested age group was from 46 to 60 year old people.

According to the results the allotment garden should be located from 5 to 15 kilometres from the place of residence and the most popular way to travel there is by bicycle. The public transportation was considered quite important. The desired size of the allotment cottage was about 35 square meters and the lot 350 square meters. Most of the respondents wanted electricity, running water and sewerage. 59, 4 % of respondents wanted an own sauna in the cottage and 49, 4 % wanted a fireplace.

There is much more to be explored in this subject. The costs can still be made more specific and a proper building lot can be explored for the allotment garden. The costs could be calculated much more properly, if the soil conditions were known.