Korikorjaamon toiminnan tehostaminen
Vuohtoniemi, Vesa (2012)
Vuohtoniemi, Vesa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036004
Tiivistelmä
Autotalo Laakkonen Oy:n Tampereen toimipiste on yksi Suomen suurimmista täyden palvelun autoliikkeistä ja sen korikorjaamo yksi Suomen suurimmista korikorjaamoista. Korikorjaamon kaikki työnjohtajat ovat aloittaneet työnsä Tampereen korikorjaamolla vuoden 2011 aikana, joten tehokkaasti toimivan prosessin kehittäminen oli vielä opinnäytetyön toimeksiantohetkellä kesken. Opinnäytetyössä selvitettiin henkilöstökyselyllä ongelmakohtia korikorjaamon toimintatavoissa ja korjausprosessin läpiviennissä. Tavoitteena oli esille tulleiden ongelmien perusteella suunnitella toimintatapaan muutoksia, joilla korikorjaamon toimintaa saisi tehostettua. Myös henkilöstöltä kerättyjä kehitysehdotuksia pyrittiin parhaalla mahdollisella tavalla käyttämään hyödyksi muutoksia suunniteltaessa.
Huoltopäällikkö Keijo Juntusen pyynnöstä yhtenä pohdittavana kehityssuuntana oli valmiiksi kahdessa rakennuksessa toimivan korikorjaamon jakaminen kahtia siten, että toisella puolella korjattaisiin Volkswagen- ja Seat-henkilöautot ja toisella Audi-henkilöautot ja Volkswagen-hyötyajoneuvot. Molemmille puolille tulisi erillinen työnjohto. Kyselyllä kerättiin henkilöstön mielipiteitä suunnitelman mahdollisuuksista ja uhkakuvista käytännössä.
Kyselystä kävi selkeästi ilmi, että työntekijät pitivät suurimpana syynä korikorjaamon ongelmille suhteellisen uusien työnjohtajien kokemattomuutta. Tämä vaikutti muun muassa alustavien vahinkotarkastusten, ajanvarauksen ja hallityönjohdon ongelmiin, mikä lisäsi suoraan asentajien ja maalareiden paineita hallissa laskien työmotivaatiota ja luottamusta työnjohtajien ammattitaitoon.
Korikorjaamon tehokkaaseen toimintaan vaaditaan korjaamon henkilökunnalta usean eri osa-alueen hallintaa: korjaamopäällikön, vahinkotarkastajan, työn vastaanottajan, hallityönjohtajan, asentajien ja maalareiden tulee kyetä saumattomaan yhteistyöhön, jotta prosessi toimii ja asiakas saa parasta mahdollista palvelua. Koska korikorjaamon tilat ja työvälineet olivat pääasiassa tarkoituksenmukaisia sekä asentajien ja maalareiden ammattitaito vähintään riittävällä tasolla, tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat työnjohdon koulutus ja tehtävienjaon selkeyttäminen sekä työnjohtoprosessin läpivienti.
Huoltopäällikkö Keijo Juntusen pyynnöstä yhtenä pohdittavana kehityssuuntana oli valmiiksi kahdessa rakennuksessa toimivan korikorjaamon jakaminen kahtia siten, että toisella puolella korjattaisiin Volkswagen- ja Seat-henkilöautot ja toisella Audi-henkilöautot ja Volkswagen-hyötyajoneuvot. Molemmille puolille tulisi erillinen työnjohto. Kyselyllä kerättiin henkilöstön mielipiteitä suunnitelman mahdollisuuksista ja uhkakuvista käytännössä.
Kyselystä kävi selkeästi ilmi, että työntekijät pitivät suurimpana syynä korikorjaamon ongelmille suhteellisen uusien työnjohtajien kokemattomuutta. Tämä vaikutti muun muassa alustavien vahinkotarkastusten, ajanvarauksen ja hallityönjohdon ongelmiin, mikä lisäsi suoraan asentajien ja maalareiden paineita hallissa laskien työmotivaatiota ja luottamusta työnjohtajien ammattitaitoon.
Korikorjaamon tehokkaaseen toimintaan vaaditaan korjaamon henkilökunnalta usean eri osa-alueen hallintaa: korjaamopäällikön, vahinkotarkastajan, työn vastaanottajan, hallityönjohtajan, asentajien ja maalareiden tulee kyetä saumattomaan yhteistyöhön, jotta prosessi toimii ja asiakas saa parasta mahdollista palvelua. Koska korikorjaamon tilat ja työvälineet olivat pääasiassa tarkoituksenmukaisia sekä asentajien ja maalareiden ammattitaito vähintään riittävällä tasolla, tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat työnjohdon koulutus ja tehtävienjaon selkeyttäminen sekä työnjohtoprosessin läpivienti.