Simulaatio hoitotyön opetus- ja oppimismenetelmänä : Kahden pohjoismaisen ammattikorkeakoulun vertailu erityisesti aseptiikan opetuksen näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on vertailla simulaatiotunteja opetus- ja oppimismenetelmänä kahden eri pohjoismaisen ammattikorkeakoulun kesken erityisesti aseptiikan opetuksen näkökulmasta ja selvittää hoitotyön opiskelijoiden mielipiteitä opetuksesta. Tehtävänä on selvittää miten aseptiikan opetus toteutuu valitsemiemme ammattikorkeakoulujen simulaatiotuntien yhteydessä. Tehtävänä on myös selvittää kuinka hyväksi ja riittäväksi hoitoalan ensimmäisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat simulaatiotuntien opetuksen, tilat ja välineet.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivis-kvantitatiivisella eli laadullisella ja määrällisellä tutkimusotteella. Aineisto kerättiin opiskelijaryhmiltä strukturoidulla kysymyslomakkeella sekä kahdella avoimella kysymyksellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja SPSS 19.0 for Windows-tilasto-ohjelmalla. Hyväksyttyjen kyselylomakkeiden kokonaismäärä oli 201.

Tulosten mukaan norjalaiset opiskelijat olivat hoitotyön opetukseensa ja opettajiinsa tyytyväisempiä kuin suomalaiset opiskelijat. Simulaatio koettiin hyväksi ja toimivaksi opetusmenetelmäksi sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä, kuitenkin välineisiin ja opetukseen toivottiin realistisuutta enemmän. Norjalaiset opiskelijat kokivat simulaatio-opettajien opetuksen laadukkaammaksi kuin suomalaiset opiskelijat. Molempien maiden vastauksissa korostui halu lisätä simuloituja opetustilanteita ja käytännön opetusta. Sekä norjalaiset opiskelijat että suomalaiset opiskelijat toivoivat simulaatiotuntien välineitä lisää, mutta norjalaiset olivat tyytyväisempiä välineiden ajantasaisuuteen ja toimivuuteen. Aseptiikan opetus oli tärkeää molempien maiden opiskelijoiden mielestä ja simulaatio-opetus koettiin hyväksi menetelmäksi opettaa aseptiikkaa. Aseptiikan opetus tapahtui suomalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden mukaan pääasiallisesti simulaatiotunneilla. Opettaja toi hyvin esille simulaatiotunneilla aseptiikan sekä suomalaisten että norjalaisten opiskelijoiden mielestä. Molempien maiden opiskelijoiden mielestä aseptiikan opetus simulaatiotunneilla oli pääsääntöisesti riittävää.

Simulaatio on siis opiskelijoiden mielestä hyvä ja toimiva tapa oppia hoitotyötä. Jatkossa olisikin hyvä selvittää myöhäisemmässä vaiheessa olevien opiskelijoiden mielipiteitä ja parannusehdotuksia simulaatio-opetukseen. Myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen keskinäinen vertailu voisi kehittää opetusta ja simulaatio-opettamista.

The aim of this Bachelor’s thesis was to find out how the teaching of aseptic techniques was implemented in simulation lab classes in the chosen Universities of Applied Sciences. The aim was also to figure out how good and adequate the first year nursing students felt their simulation lab teaching, environment, and equipment to be.

This thesis was conducted using qualitative and quantitative methods and the data were collected through structured questionnaire with open questions. The total number of accepted questionnaires was 201.

The results showed that the Norwegian students were more satisfied with the teaching of nursing and nursing teachers than the Finnish students. Both student groups experienced simulation lab as a good teaching method, but both wished for more realistic equipment and teaching. The Norwegian students felt more that the simulation lab teaching was of good quality. Both the Norwegian and Finnish students hoped for more simulation lab equipment. Simulation lab teaching was felt to be a good teaching method for training aseptic techniques.

Simulation was found to be a good and working way to learn nursing. It would be good to do a follow-up study on the experiences of students at a later stage of their studies. In addition, a comparison between other Finnish Universities of Applied Sciences could improve the quality of teaching and simulation.