Harjoittelun ohjaajien ohjaustaidot : Mielenterveys- ja päihdehoitotyön opiskelijoiden kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveys- ja päihdehoitotyön opiskelijoiden kokemuksia syventävän vaiheen käytännön harjoitteluiden ohjaajien ohjaustaidoista. Tavoitteena oli selvittää mitkä ohjaustaidot opiskelijat kokivat tärkeäksi ja olivatko nämä taidot toteutuneet harjoittelussa. Opinnäytetyössä käytettiin soveltaen Eliisa Kukkolan alkuperäistutkimusta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen menetelmän yhdistelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Vastaukset kerättiin erään oppitunnin yhteydessä. Vastauksia saatiin 15 kappaletta. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana olivat mielenterveys- ja päihdehoitotyö, hoitotyön ohjatun harjoittelun oppimisympäristö ja ohjaajan ohjaustaidot.

Tuloksien mukaan Kukkolan alkuperäistutkimuksen ohjaajien ohjaustaitoja mittaava mittari on hyvin suunniteltu. Opiskelijat kokivat ohjaustaitoalueita mittaavat kysymykset tärkeiksi. Ohjaussuhteen luominen koettiin tärkeimmäksi osa-alueeksi ohjauksessa ohjaajan ammattitaidon lisäksi. Ohjaajat olivat toteuttaneet ohjaustaitoja erittäin hyvin. Tulokset ovat yhdensuuntaisia teoreettisissa lähtökodissa käsiteltyjen tutkimusten kanssa.

Tämän opinnäytetyön mittarin testaaminen laajemmalla aineistolla toisi luotettavampia tuloksia mittarin toimivuudesta. Myös Kukkolan ehdotuksen mukaan mittaria voisi testata niin, että opiskelijat arvioisivat ohjaajiensa ohjaustaitojen tasoa.

The purpose of this study was to clarify students’ experiences of student mentors’ mentoring skills in clinical practical training periods. The participating students were specialising in mental and substance abuse health care. The aim was to find out the importance of mentors’ mentoring skills and how well they had succeeded in mentoring in clinical practical training. This thesis was mainly based on Eliisa Kukkola’s previous study.

A combination of quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The theoretical section of this thesis discusses mental and substance abuse health care, clinical learning environment, and nurse mentors’ mentoring skills.

The results were similar with the studies covered in the theoretical part. The importance of mentors’ professionalism and the creation of a preceptorship relationship were greatly valued by students. In the clinical practical training, the mentors had succeeded in applying all mentoring skills. The questions in Kukkola’s study were constructed well from the students’ point of view in order to determine important mentoring skills.

A suggestion for future studies could be to use this questionnaire with larger material. In addition, according to Kukkola, the questionnaire could be used to evaluate mentors’ mentoring skills in clinical practical training