Sorkkaterveyden kehittämissuunnitelma lypsykarjatilalla
Jaakkola, Helena (2012)
Jaakkola, Helena
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kiinnittää huomiota parsinavetan lehmien sorkkaterveyteen. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvoinnin tasoa, nostaa lehmien elinikää ja tuotostasoa työn toimeksiantaneella lypsykarjatilalla.
Työn teoriaosassa käsitellään sorkkaterveyden merkitystä lypsykarjatilalle. Lisäksi pohditaan seikkoja, jotka vaikuttavat karjan sorkkaterveyteen. Sorkkaterveydellä on merkittävä vaikutus tilan kannattavuuteen ja suurimmat sorkkaterveyden riskit ovat navetoiden olosuhteissa.
Tutkimuksen aineistona olivat sorkkahoitoraportit ja eläimistä tehdyt havainnot. Sorkkahoitoraportti oli tärkein tiedon lähde. Sorkkahoitaja kävi hoitamassa sorkat kaksi kertaa vuodessa tutkimuskauden aikana. Eläinten liikkeiden seurannasta saatuihin ontumishavantoihin ei aina löytynyt syytä sorkkahoidon avulla. Tällöin syitä voi hakea navetan olosuhteista. Tuloksista voi päätellä navetan aiheuttavan suurta mekaanista rasitusta eläimien sorkille ja nivelille.
Tarkoituksena oli hakea tekijöitä, joilla voidaan kehittää lehmien hyvinvointia sorkkaterveyden näkökulmasta. Suurimmat ongelmat pystytään ratkaisemaan olosuhdemuutoksilla. Muutokset parren kytkytlaitteisiin mahdollistavat jo eläimen vapaamman liikkumisen ja tuovat eläimelle lisää tilaa. Panostamalla parren mukavuuteen saadaan eläinten makuulla oloaikaa kasvatettua, jolloin lehmän sorkatkin lepäävät.
Työn teoriaosassa käsitellään sorkkaterveyden merkitystä lypsykarjatilalle. Lisäksi pohditaan seikkoja, jotka vaikuttavat karjan sorkkaterveyteen. Sorkkaterveydellä on merkittävä vaikutus tilan kannattavuuteen ja suurimmat sorkkaterveyden riskit ovat navetoiden olosuhteissa.
Tutkimuksen aineistona olivat sorkkahoitoraportit ja eläimistä tehdyt havainnot. Sorkkahoitoraportti oli tärkein tiedon lähde. Sorkkahoitaja kävi hoitamassa sorkat kaksi kertaa vuodessa tutkimuskauden aikana. Eläinten liikkeiden seurannasta saatuihin ontumishavantoihin ei aina löytynyt syytä sorkkahoidon avulla. Tällöin syitä voi hakea navetan olosuhteista. Tuloksista voi päätellä navetan aiheuttavan suurta mekaanista rasitusta eläimien sorkille ja nivelille.
Tarkoituksena oli hakea tekijöitä, joilla voidaan kehittää lehmien hyvinvointia sorkkaterveyden näkökulmasta. Suurimmat ongelmat pystytään ratkaisemaan olosuhdemuutoksilla. Muutokset parren kytkytlaitteisiin mahdollistavat jo eläimen vapaamman liikkumisen ja tuovat eläimelle lisää tilaa. Panostamalla parren mukavuuteen saadaan eläinten makuulla oloaikaa kasvatettua, jolloin lehmän sorkatkin lepäävät.