Opiskeluterveydenhuollon terveysneuvonnan kehittäminen : Terveydenhoitajien ja opiskelijoiden kokemuksia terveysneuvonnan kehittämiseksi

Abstract

Terveydenhuoltolaki ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaavat opiskeluterveydenhuollon terveysneuvonnan toteuttamista. Asetuksen mukaan neuvontaa tulee tehdä yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yksilön ja perheen kanssa siten, että terveysneuvonta parantaa opiskelijan edellytyksiä vastuun ottamiseksi omasta terveydestä. Terveyden edistämisen salutogeenisessa viitekehyksessä terveys ei ole terveysprosessin päämäärä, vaan päämääränä on hyvä elämä. Salutogeeninen malli käsittelee terveyden, stressitekijöiden ja voimavarojen suhteita. Voimaantumisen lähestymistavassa keskeistä on ihmisen omaa terveyttä ylläpitävien tekijöiden ymmärtäminen ja kyky kontrolloida terveyttä määrittäviä tekijöitä.

Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Tampereen opiskeluterveydenhuollon terveysneuvontaa siten, että neuvonnalla pystyttäisiin paremmin lisäämään koululaisten ja opiskelijoiden ymmärrystä omista terveyden determinanteista ja terveyttä edistävistä valinnoista. Kehittämistarpeita kartoitettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin kolmen terveydenhoitajan teemahaastattelujen ja kahden opiskelijaryhmän haastattelujen perusteella. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä, jonka tulosten perusteella laadittiin salutogeenisen terveysneuvonnan malli opiskeluterveydenhuollon käyttöön.

Tulosten perusteella terveysneuvontaa tulee toteuttaa sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Terveysneuvonnan tulee olla ajantasaista, näyttöön perustuvaa, realistista, tasa-arvoista, voimavaralähtöistä, sukupuolisensitiivistä, motivoivaa ja osallistavaa. Terveysneuvonnan tavoitteena on opiskelijan voimaantuminen, joka sisältää koherenssin tunteen vahvistumisen ja opiskelijan omien terveyttä määrittävien tekijöiden kontrollin. Terveystiedon omaksuminen ja hyvinvointi voidaan nähdä terveysneuvonnan päämäärinä. Jatkuvaa tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan terveysneuvontaprosessin tuloksellisuuden seuraamiseksi ja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi.

The health care act and the the government degree on child health care, school and student health care, are directing the execution of health education in the Finnish student health care. Health education must take individual needs and personal development in consideration and must incorporate family members in a way that health education improves student's chances to take responsibility for his/her own health. In the salutogenic context of health promotion health is not the objective of health process but objectives can be seen as well-being and good life. The salutogenic model discusses the relations between health, stress and coping. Understanding the factors maintaining health and the ability to control health determinants are essential in the approach of empowerment.

The purpose of this study was to develop the student health education in the city of Tampere to improve health education's effectiveness in increasing the student's understanding of their own health determinants and understanding choices promoting health. Qualitative study was used to survey the necessities for development by theme interviewing three student health nurses and two groups of students. The material was analyzed by inductive content analysis. Based on the results the salutogenic model of student health education was created.

The results indicate that health education should be executed both individually and communally. Health education should be research based, updated, realistic, equal, resource oriented, gender-sensitive, motivating and socially involving.

The first objective of health education should be empowerment of student which includes strengthening the sense of coherence and control on student's individual health determinants. Student absorbing health promoting information, positive changes in health behavior and well-being can be seen as the main objectives for student health education. Continuous research and development must be carried out in order to monitor the effectiveness of health education process and recognizing the needs for further development.