Päihdekuntoutus valinnan teorian näkökulmasta : Kuntoutus-Sillan asiakkaiden kokemuksia

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä mitä Silta-Valmennusyhdistyksen asiakkaat odottavat päihdekuntoutukseltaan. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten asiakkaiden tarpeet tyydyttyivät heidän kuntoutuksensa aikana.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu William Glasserin valinnan teoriaan, jonka mukaan ihminen on tasapainoinen ja onnellinen mikäli hänen sisäiset tarpeensa tyydyttyvät. Mikäli nämä tarpeet eivät tyydyty, tai tyydyttyvät itsetuhoisesti, ihminen voi kokea mielihyvää, mutta ei aitoa onnellisuutta. Tutkimusaineistona olivat asiakkaiden puolistrukturoidut haastattelut heidän kuntoutuksensa aikana. Aineiston analyysimetodina oli sisällönanalyysi.

Tulosten mukaan asiakkaat toivoivat saavuttavansa enemmän sisäistä kontrollia ja parempia ihmissuhteita kuntoutuksensa avulla. He eivät kuitenkaan kyenneet itsearviointiin omasta käyttäytymisestään, eivätkä ammattilaiset kyenneet muodostamaan luottamuksellista suhdetta heihin.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ammattilaisten tulisi kertoa enemmän havainnoistaan liittyen asiakkaan menneeseen ja nykyiseen käyttäytymiseen, ja antaa palautetta osoittaen mikä näyttää toimineen ja mikä taas ei. Luottamuksen muodostaminen on tärkeää, ennen kuin tätä menetelmää voidaan soveltaa. Tämän suuntainen kehitystyö kuntoutuksessa voisi auttaa asiakkaita löytämään tehokkaampia toimintatapoja tarpeittensa tyydyttämiseksi ja näin parantaa kuntoutuksen laatua.

The purpose of this qualitative research was to produce information on what the clients of Silta-Valmennus Association expect from their drug rehabilitation. The primary aim of the study was to find out how the needs of the clients were fulfilled during their rehabilitation.

The theoretical frame of reference is embedded in William Glasser’s Choice Theory. The theory is based on the proposition that when the inner needs of an individual are fulfilled, he or she is well adjusted and happy; when the needs are unmet or met in a destructive way, he or she might experience pleasure but not genuine happiness. Data collection was conducted by inviting rehabilitating clients to semi-structured interviews. The data were analysed by means of content analysis.

The results indicate that the clients wished to have more internal control and better relationships throughout their rehabilitation. However, they were not capable of evaluating their own behaviour, and the professionals responsible for their rehabilitation were unable to build trusting relationships with them.

It can be concluded that the professionals should provide more observations of the client’s past and present behaviour and feedback, pointing out the things that seemed to work and those that did not. However, building trust is vital before this counselling procedure can be implemented. The development of rehabilitation in this direction could help the clients to find more effective ways to behave to fulfil their needs and improve the quality of rehabilitation in this way.

______________________________________________________________ Key words: Relationships, drug rehabilitation, self-evaluation, trust.