Koululaisen terveyden edistämisen kehittäminen kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti
Muhonen, Kristiina (2009)
Muhonen, Kristiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909184588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909184588
Tiivistelmä
Kouluterveydenhuollon laatusuositukset ohjaavat kuntien järjestämän kouluterveydenhuollon laadunhallintaa ja kehittämistyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten kouluterveydenhuollon laatusuositukset toteutuvat koululaisen terveyden edistämiseksi. Tutkimustehtävät olivat: miten kouluterveydenhuollon laatusuositukset toteutuvat terveydenhoitajien kokemana koululaisen terveyden edistämiseksi, mitä ehdotuksia terveydenhoitajilla on koululaisen terveyden edistämisen kehittämiseksi kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti ja mitkä tekijät estävät terveydenhoitajien kokemana koululaisen terveyden edistämisen kehittämistä laatusuositusten mukaisesti.
Opinnäytetyön aineiston kerääminen suoritettiin kyselynä. Avoimen kyselyn kysymykset muodostettiin kouluterveydenhuollon laatusuositusten pohjalta. Opinnäytetyön tiedonantajia olivat Nurmijärven kunnan kouluterveydenhuollossa työskentelevät terveydenhoitajat. Kyselylomake toimitettiin 12 terveydenhoitajalle ja 10 palautti kyselyn. Aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelusta ja arvioinnista huolehtivat terveydenhoitajat. Kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssit olivat aineiston mukaan riittämättömät. Tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palveluista tiedotettiin oppilaalle, kotiin ja koululle. Koululaisen terveyden seuranta ei toteutunut vuosittain kuten kouluterveydenhuollon laatusuositukset ohjeistavat. Aineiston mukaan terveydenhoitajat arvioivat terveystarkastuksissa koululaisen terveyttä laaja-alaisesti. Yhteistyötä koululaisen terveyden edistämiseksi tehtiin sekä perheen kanssa että moniammatillisesti. Tulosten mukaan koululaisen hyvinvointiin koulussa kiinnitettiin huomiota. Keskeisinä kehittämishaasteina aineistosta nousivat kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelun yhteistyö ja kouluterveydenhuollon palvelujen arvioinnin kehittäminen. Kouluterveydenhuollon palveluiden tiedottamisen kehittämishaasteena nähtiin tiedottamisen säännöllisyys. Kouluterveydenhuollon resursseja arvioitaessa tulee tulosten mukaan kiinnittää huomiota riittävien terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden järjestämiseen sekä terveydenhoitajan työssä jaksamiseen. Koululaisen terveyden seurannan kehittämishaasteeksi nousi ammattihenkilöstön ja kodin yhteistyö. Koululaisen terveystiedon vahvistamisen kehittämishaasteena tuotiin esiin terveydenhoitajien ja koulun yhteistyö. Tulosten mukaan kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kouluterveydenhuollon kehittämisen esteitä kuvasivat kielteiset asenteet, riittämättömät resurssit, yhteistyön ongelmat ja tiedonkulun ongelmat.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta laadittiin kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelma, jossa tuotiin esiin kehittämistä ja arviointia vaativia asioita. Jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelman arviointitutkimus, asiakastyytyväisyyskysely sekä koulun odotusten ja terveydenhoitajan työn yhteen sovittaminen.
Opinnäytetyön aineiston kerääminen suoritettiin kyselynä. Avoimen kyselyn kysymykset muodostettiin kouluterveydenhuollon laatusuositusten pohjalta. Opinnäytetyön tiedonantajia olivat Nurmijärven kunnan kouluterveydenhuollossa työskentelevät terveydenhoitajat. Kyselylomake toimitettiin 12 terveydenhoitajalle ja 10 palautti kyselyn. Aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelusta ja arvioinnista huolehtivat terveydenhoitajat. Kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssit olivat aineiston mukaan riittämättömät. Tulosten mukaan kouluterveydenhuollon palveluista tiedotettiin oppilaalle, kotiin ja koululle. Koululaisen terveyden seuranta ei toteutunut vuosittain kuten kouluterveydenhuollon laatusuositukset ohjeistavat. Aineiston mukaan terveydenhoitajat arvioivat terveystarkastuksissa koululaisen terveyttä laaja-alaisesti. Yhteistyötä koululaisen terveyden edistämiseksi tehtiin sekä perheen kanssa että moniammatillisesti. Tulosten mukaan koululaisen hyvinvointiin koulussa kiinnitettiin huomiota. Keskeisinä kehittämishaasteina aineistosta nousivat kouluterveydenhuollon palvelujen suunnittelun yhteistyö ja kouluterveydenhuollon palvelujen arvioinnin kehittäminen. Kouluterveydenhuollon palveluiden tiedottamisen kehittämishaasteena nähtiin tiedottamisen säännöllisyys. Kouluterveydenhuollon resursseja arvioitaessa tulee tulosten mukaan kiinnittää huomiota riittävien terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden järjestämiseen sekä terveydenhoitajan työssä jaksamiseen. Koululaisen terveyden seurannan kehittämishaasteeksi nousi ammattihenkilöstön ja kodin yhteistyö. Koululaisen terveystiedon vahvistamisen kehittämishaasteena tuotiin esiin terveydenhoitajien ja koulun yhteistyö. Tulosten mukaan kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Kouluterveydenhuollon kehittämisen esteitä kuvasivat kielteiset asenteet, riittämättömät resurssit, yhteistyön ongelmat ja tiedonkulun ongelmat.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta laadittiin kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelma, jossa tuotiin esiin kehittämistä ja arviointia vaativia asioita. Jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat kouluterveydenhuollon kehittämissuunnitelman arviointitutkimus, asiakastyytyväisyyskysely sekä koulun odotusten ja terveydenhoitajan työn yhteen sovittaminen.