Kaunokirjallisuuden kerronnalliset keinot feature-journalismissa – tarinallisuus kahdessa HS Kuukausiliitteen ja kahdessa Long Playn artikkelissa
Karhapää, Susanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102212526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102212526
Tiivistelmä
Käsittelen opinnäytetyössäni tarinallisuutta kahdessa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja kahdessa Long Playn feature-artikkelissa. Tutkielmani keskiössä on se, miten kaunokirjallisuudesta tutut kerronnalliset keinot näkyvät näissä artikkeleissa.
Aloitan esittelemällä kaunokirjallisen journalismin historiaa. Sen jälkeen määrittelen feature-journalismin. Seuraavaksi luon katsauksen feature-journalismin ja tarinallisen journalismin aikaisempaan tutkimukseen Suomessa sekä sijoitan oman työni tähän kenttään.
Luvussa kolme esittelen työlleni keskeiset teoreettiset käsitteet. Työni teoreettisena lähtökohtana on Marja-Leena Palmgrenin teoksessaan Johdatus kirjallisuustieteeseen esittelemät kaunokirjallisen kertomisen muodot. Seuraavaksi esittelen lyhyesti niin ikään kirjallisuustieteeteestä tutun narratologisen teorian.
Luvussa neljä analysoin neljää erilaista feature-artikkelia Palmgrenin kertomisen muotojen sekä narratologisen teorian valossa. Analysoitavat artikkelit olen valinnut sillä perusteella, että niissä on käytetty keskenään erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Syvennyn ensin Anni Pasasen HS Kuukausiliitteessä julkaistuun artikkeliin ”Kukaan ei nähnyt”. Sen jälkeen analysoin Elina Hirvosen Long Playssa julkaistua artikkelia ”Suojelupäätöksiä”. Kaksi muuta artikkelia ovat Anu Nousiaisen HS Kuukausiliitteessä julkaistu ”Viimeinen vuosi” sekä Anu Silfverbergin Long Playssa julkaistu ”Katoaminen”.
Työni viimeisessä varsinaisessa pääluvussa käsittelen tarinallisen journalismin mahdollisia sudenkuoppia. Johtopäätöksissä kokoan aineistosta tekemäni päätelmät yhteen. Kerronnallisten keinojen osoittaminen feature-artikkeleissa tekee nämä hyödylliset työvälineet näkyviksi. Tästä on apua tarinallista journalismia kirjoittaville toimittajille. Samalla se auttaa välttämään tarinallisen journalismin sudenkuopat, että faktasta ei tulisi fiktiota.
Kiitän Journalistisen kulttuurin edistämissäätiötä Jokesia opinnäytetyötäni varten saamastani opiskelijastipendistä.
Aloitan esittelemällä kaunokirjallisen journalismin historiaa. Sen jälkeen määrittelen feature-journalismin. Seuraavaksi luon katsauksen feature-journalismin ja tarinallisen journalismin aikaisempaan tutkimukseen Suomessa sekä sijoitan oman työni tähän kenttään.
Luvussa kolme esittelen työlleni keskeiset teoreettiset käsitteet. Työni teoreettisena lähtökohtana on Marja-Leena Palmgrenin teoksessaan Johdatus kirjallisuustieteeseen esittelemät kaunokirjallisen kertomisen muodot. Seuraavaksi esittelen lyhyesti niin ikään kirjallisuustieteeteestä tutun narratologisen teorian.
Luvussa neljä analysoin neljää erilaista feature-artikkelia Palmgrenin kertomisen muotojen sekä narratologisen teorian valossa. Analysoitavat artikkelit olen valinnut sillä perusteella, että niissä on käytetty keskenään erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Syvennyn ensin Anni Pasasen HS Kuukausiliitteessä julkaistuun artikkeliin ”Kukaan ei nähnyt”. Sen jälkeen analysoin Elina Hirvosen Long Playssa julkaistua artikkelia ”Suojelupäätöksiä”. Kaksi muuta artikkelia ovat Anu Nousiaisen HS Kuukausiliitteessä julkaistu ”Viimeinen vuosi” sekä Anu Silfverbergin Long Playssa julkaistu ”Katoaminen”.
Työni viimeisessä varsinaisessa pääluvussa käsittelen tarinallisen journalismin mahdollisia sudenkuoppia. Johtopäätöksissä kokoan aineistosta tekemäni päätelmät yhteen. Kerronnallisten keinojen osoittaminen feature-artikkeleissa tekee nämä hyödylliset työvälineet näkyviksi. Tästä on apua tarinallista journalismia kirjoittaville toimittajille. Samalla se auttaa välttämään tarinallisen journalismin sudenkuopat, että faktasta ei tulisi fiktiota.
Kiitän Journalistisen kulttuurin edistämissäätiötä Jokesia opinnäytetyötäni varten saamastani opiskelijastipendistä.