Tasa-arvo hyvinvointialalla : Valtava- kehittämiskokonaisuuden hankkeiden tulosten koonti ja analysointi
Mäki-Annala, Paula (2012)
Mäki-Annala, Paula
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076760
Tiivistelmä
Suomalaiselle työelämälle on tyypillistä voimakas jakautuminen miesten ja naisten aloihin. Tällaisen jakautumisen, eli segregaation purkuun on kiinnitetty huomiota pyrkimällä edistämään sukupuolisensitiivistä ohjausta, ja kouluttamaan miehiä ja naisia sukupuolelleen epätyypilliselle alalle. Yksi voimakkaimmin naisten alaksi leimautuneista aloista on sosiaali- ja terveysala, jossa naisten määrä on liki 90 % kaikista työntekijöistä. Tyypillistä on myös, että sosiaali- ja terveysalalla miehet toimivat yleensä ylemmissä tehtävissä, kuten lääkäreinä tai johtoportaassa. Voimakas segregaatio hyvinvointialalla johtuu tyypillisesti siitä, että naisten ja miesten aloilla on pitkät historialliset perinteet naisten tehtävien ollessa hoivaa ja huolenpitoa, kun miehet on mielletty teknisille aloille. Että yhteiskunta kehittyisi, ja hyvinvointi lisääntyisi, olisi tärkeää, että työelämä saisi valita asiantuntijansa yli sukupuolirajojen. Biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, että eri sukupuolilla on erilaisia näkökulmia, joita hyödyntävät eri tavoin työelämässä. Miesten määrän lisääminen sosiaali- ja terveysalalla tuo uutta näkökulmaa esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöihin.
Työyhteisöissä on koettu olevan merkittävää etua siitä, että edustettuina ovat molemmat sukupuolet. Erilaisilla hankkeilla on pyritty edistämään miesten hakeutumista sosiaali- ja terveysalalle. Hankkeet ovat tuottaneet hyviä käytäntöjä ja erilaisia oppimiskokemuksia miesten rekrytoinnin eri vaiheista, sekä tarkastelleet miesten sijoittumista sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Näiden tulosten perusteella on ollut mahdollista luoda työtapa, joka opastaa ammatinvalinnan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen henkilökuntaa ohjaamaan ja kannustamaan miehiä naisvaltaiselle alalle. Käytännössä sukupuolisensitiivisen ohjauksen mallia pitäisi korostaa perusopetuksesta lähtien, sillä nuoret aikuiset ja aikuiset ovat jo ehtineet muodostaa tietynlaisen sukupuolisidonnaisen maailmankuvan. Kuitenkin sukupuoliroolit ja niiden välinen kuilu on kaventunut merkittävästi viime vuosina helpottaen miesten hakeutumista sosiaali- ja terveysalalle. Kun tieto- neuvonta- ja ohjauspalveluissa päästään eroon sukupuolikeskeisestä ajattelutavasta, ja suositellaan hyvinvointia ammattina ennakkoluulottomammin kaikille miehille, voidaan miesten osuutta sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä kasvattaa merkittävästi.
Työyhteisöissä on koettu olevan merkittävää etua siitä, että edustettuina ovat molemmat sukupuolet. Erilaisilla hankkeilla on pyritty edistämään miesten hakeutumista sosiaali- ja terveysalalle. Hankkeet ovat tuottaneet hyviä käytäntöjä ja erilaisia oppimiskokemuksia miesten rekrytoinnin eri vaiheista, sekä tarkastelleet miesten sijoittumista sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Näiden tulosten perusteella on ollut mahdollista luoda työtapa, joka opastaa ammatinvalinnan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen henkilökuntaa ohjaamaan ja kannustamaan miehiä naisvaltaiselle alalle. Käytännössä sukupuolisensitiivisen ohjauksen mallia pitäisi korostaa perusopetuksesta lähtien, sillä nuoret aikuiset ja aikuiset ovat jo ehtineet muodostaa tietynlaisen sukupuolisidonnaisen maailmankuvan. Kuitenkin sukupuoliroolit ja niiden välinen kuilu on kaventunut merkittävästi viime vuosina helpottaen miesten hakeutumista sosiaali- ja terveysalalle. Kun tieto- neuvonta- ja ohjauspalveluissa päästään eroon sukupuolikeskeisestä ajattelutavasta, ja suositellaan hyvinvointia ammattina ennakkoluulottomammin kaikille miehille, voidaan miesten osuutta sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä kasvattaa merkittävästi.