Polttoainekäyttöisten lisälämmittimien vertailu ja parannuskeinot
Ripatti, Lari (2012)
Ripatti, Lari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205087056
Tiivistelmä
Tämän päättötyön tarkoituksena oli vertailla ja tutkia eroja kahden erimerkkisen polttoainekäyttöisen lisälämmittimen välillä. Tavoitteena oli myös selvittää yleisimmät lisälämmittimien toimintavarmuutta heikentävät seikat sekä etsiä keinoja, joilla luotettavuutta saadaan parannettua ja huoltoväliä pidennettyä.
Työhön valittiin kaksi tunnetuinta ja eniten käytettyä polttoainekäyttöisten lisälämmittimien valmistajaa eli Eberspächer ja Webasto. Tutkittavaksi kohteeksi rajattiin dieselpolttoaineella toimivat vesilämmittimet, joiden teho oli 4-5 kilowattia. Lämmittimet olivat noin 5-10 vuotta vanhoja ja ne lainattiin rikkinäisenä Misra Oy:ltä sekä tuttavilta. Tekniikan Maailman tekemien mittausten perusteella päästiin käsitykseen myös lämmittimien päästöistä sekä polttoaineen ja tehon kulutuksesta, joita vertailtiin valmistajien ilmoittamiin lukemiin.
Tarkempaan selvitykseen otettiin yksi toimimattomuuteen johtavista seikoista eli pakkasen lannistama akku, joka ei luovuta eikä vastaanota virtaa halutulla tavalla. Edellä mainittuun ongelmaan yritettiin löytää ratkaisua suunnittelemalla akulle lämmitysjärjestelmä ja mittaamalla lämpötilan sekä jännitteen muutoksia akussa. Akkua lämmitettiin ilman ja veden välityksellä, joista jälkimmäinen todettiin huomattavasti tehokkaammaksi ratkaisuksi.
Akkunesteen lämpötila saatiin nousemaan puolen tunnin lämmitysjakson aikana molemmilla lämmitysmenetelmillä, joten tavoitteeseen päästiin. Mittaukset sujuivat ongelmitta, vaikkakin lämpöantureita olisi voinut olla useammassa paikassa tarkempien tulosten saamiseksi. Lämmittimiä purkamalla päästiin hyvin perille niiden rakenteesta ja kohteista, joiden suunnittelussa voisi olla parannettavaa.
Työhön valittiin kaksi tunnetuinta ja eniten käytettyä polttoainekäyttöisten lisälämmittimien valmistajaa eli Eberspächer ja Webasto. Tutkittavaksi kohteeksi rajattiin dieselpolttoaineella toimivat vesilämmittimet, joiden teho oli 4-5 kilowattia. Lämmittimet olivat noin 5-10 vuotta vanhoja ja ne lainattiin rikkinäisenä Misra Oy:ltä sekä tuttavilta. Tekniikan Maailman tekemien mittausten perusteella päästiin käsitykseen myös lämmittimien päästöistä sekä polttoaineen ja tehon kulutuksesta, joita vertailtiin valmistajien ilmoittamiin lukemiin.
Tarkempaan selvitykseen otettiin yksi toimimattomuuteen johtavista seikoista eli pakkasen lannistama akku, joka ei luovuta eikä vastaanota virtaa halutulla tavalla. Edellä mainittuun ongelmaan yritettiin löytää ratkaisua suunnittelemalla akulle lämmitysjärjestelmä ja mittaamalla lämpötilan sekä jännitteen muutoksia akussa. Akkua lämmitettiin ilman ja veden välityksellä, joista jälkimmäinen todettiin huomattavasti tehokkaammaksi ratkaisuksi.
Akkunesteen lämpötila saatiin nousemaan puolen tunnin lämmitysjakson aikana molemmilla lämmitysmenetelmillä, joten tavoitteeseen päästiin. Mittaukset sujuivat ongelmitta, vaikkakin lämpöantureita olisi voinut olla useammassa paikassa tarkempien tulosten saamiseksi. Lämmittimiä purkamalla päästiin hyvin perille niiden rakenteesta ja kohteista, joiden suunnittelussa voisi olla parannettavaa.