Ammattiosaajan työkykypassi : - avain hyvinvointiin ja työelämään?
Joensuu, Teemu (2012)
Joensuu, Teemu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097131
Tiivistelmä
Ammattiosaajan työkykypassi on Suomen ammatillisen kulttuuri ja liikunta järjestö Saku ry:n kehittämä suorite. Saku ry:n tavoite on että, tehtyään passin opiskelujen aikana, valmistuvalla ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on paremmat työkykyisyysvalmiudet selviytyä työelämän ja työkyvyn haasteista. Työkykypassi kuuluu toimintakokonaisuuteen, mikä pyrkii tavoittamaan ne nuoret, joita ei tavoiteta kilpailu- ja koulutustoiminnalla. Passi pyrkii edistämään ammattiin opiskelevien työ- ja toimintakykyisyyttä, liikuttaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia nuoria sekä herätellä nuoria omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää miten ammattiosaajan työkykypassi toimii, kuinka hyvin se työelämässä tunnetaan ja miten sitä tulisi kehittää. Lisäksi oli tarkoitus laatia selvityksen pohjalta työkykypassiin kehittämisehdotuksia.
Työn aineistoa kerättiin työkykypassia suorittavilta sekä suorittaneilta käyttäjäkyselyllä, mikä toteutettiin verkkokyselynä kahden viikon aikana joulukuussa 2011. Lisäksi aineistoa täydennettiin asiantuntija haastatteluilla, mitkä toteutettiin joulukuun 2011 sekä helmikuun 2012 välisenä aikana. Opiskelijakyselyyn tuli 293 vastausta. Asiantuntijoina haastateltiin: ”hyvä”-hankkeen projektikoordinaattori Jarkko Tuomista, SOK:n henkilöstöpäällikkö Tommi Suvisalmea sekä Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröniä.
Ammattiosaajan työkykypassi koetaan hyväksi ideaksi nuorten työkyvyn parantamiselle ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiselle. Myös työnantajat arvostavat koulutuksen ponnistuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi. Tämä kertoo positiivisesta suhtautumisesta asiaan. Suurin kehittämisen tarve työkykypassilla on internet portaali alpo.fi:n kehittämisessä. Opiskelijat kokevat järjestelmän vaikeaksi käyttää.
Tulosten perusteella voidaan päätellä että, ammattiosaajan työkykypassi on huonosti tunnettu suorite työnantajien keskuudessa. Toisaalta työnantajat ovat erittäin kiinnostuneita passin kaltaisesta toimintamallista.
Työkykypassin internet versiota sekä huoltokirjaa tulee päivittää helpommin käytettäväksi. Markkinointia tulee suunnata vahvemmin työelämään sekä muuttaa paremmin kohderyhmään sopivaksi.
Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää miten ammattiosaajan työkykypassi toimii, kuinka hyvin se työelämässä tunnetaan ja miten sitä tulisi kehittää. Lisäksi oli tarkoitus laatia selvityksen pohjalta työkykypassiin kehittämisehdotuksia.
Työn aineistoa kerättiin työkykypassia suorittavilta sekä suorittaneilta käyttäjäkyselyllä, mikä toteutettiin verkkokyselynä kahden viikon aikana joulukuussa 2011. Lisäksi aineistoa täydennettiin asiantuntija haastatteluilla, mitkä toteutettiin joulukuun 2011 sekä helmikuun 2012 välisenä aikana. Opiskelijakyselyyn tuli 293 vastausta. Asiantuntijoina haastateltiin: ”hyvä”-hankkeen projektikoordinaattori Jarkko Tuomista, SOK:n henkilöstöpäällikkö Tommi Suvisalmea sekä Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröniä.
Ammattiosaajan työkykypassi koetaan hyväksi ideaksi nuorten työkyvyn parantamiselle ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiselle. Myös työnantajat arvostavat koulutuksen ponnistuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi. Tämä kertoo positiivisesta suhtautumisesta asiaan. Suurin kehittämisen tarve työkykypassilla on internet portaali alpo.fi:n kehittämisessä. Opiskelijat kokevat järjestelmän vaikeaksi käyttää.
Tulosten perusteella voidaan päätellä että, ammattiosaajan työkykypassi on huonosti tunnettu suorite työnantajien keskuudessa. Toisaalta työnantajat ovat erittäin kiinnostuneita passin kaltaisesta toimintamallista.
Työkykypassin internet versiota sekä huoltokirjaa tulee päivittää helpommin käytettäväksi. Markkinointia tulee suunnata vahvemmin työelämään sekä muuttaa paremmin kohderyhmään sopivaksi.