Kulturell kompetens på mödrarådgivningen - en empirisk studie över hälsovårdarnas och barnmorskornas kulturella kompetens / Utvecklingsarbete: Föreläsning om kulturell kompetens på mödrarådgivningen.

Abstract

Examensarbete: Syftet med denna studie är att undersöka om hälsovårdarna och barnmorskorna i Svenskösterbotten har kulturell kompetens. Respondenterna skall också undersöka vad som främjar den kulturella kompetensen och om det finns något som gör det svårare för hälsovårdaren och barnmorskan att nå kulturell kompetens. Examensarbetet ingår i projektet Kulturell Kompetens vid Yrkeshögskolan Novia. Den teoretiska utgångspunkten är Campinha-Bacotes modell för kulturell kompetens. Materialet för studien har samlats in genom kvalitativa intervjuer med hälsovårdare och barnmorskor som jobbar på mödrarådgivningarna runtom i Svenskösterbotten. Materialet har analyserats med hjälp av den deduktiva innehållsanalysen.

Enligt resultatet är de flesta av hälsovårdarna och barnmorskorna positivt inställda till vården av patienter med andra kulturella bakgrunder och villiga att ge den bästa möjliga vård oberoende av kulturell bakgrund. Men resultatet visar även att hälsovårdarna och barnmorskorna inte uppnår alla fem kompententer som behövs för att ha kulturell kompetens enligt Campinha-Bacotes modell.

Utvecklingsarbete: Detta utvecklingsarbete är en fortsättning på examensarbetet Kulturell kompetens på mödrarådgivningen – En empirisk studie över hälsovårdarnas och barnmorskornas kulturella kompetens. Syftet med utvecklingsarbetet var att förmedla kunskap och resultatet av examensarbetet. Respondenternas syfte var även att edukanderna skulle få en bättre förståelse för vad kulturell kompetens är enligt Campinha-Bacote, samt vad som enligt henne krävs för att uppnå de fem komponenterna i processen att bli kulturellt kompetent. Respondenterna presenterade Campinha-Bacotes modell och resultatet som framkom i examensarbetet.

För att nå ut med informationen till de berörda parterna valde respondenterna att hålla tre föreläsningar för tre olika grupper: för hälsovårdare och barnmorskor som arbetar på mödrarådgivningar och för hälsovårdarstuderande och barnmorskestuderande vid Yrkeshögskolan Novia.

Opinnäytetyö: Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää onko terveydenhoitajilla ja kätilöillä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kulttuurista kykyä. Opinnäytetyössä selvitetään myös onko jotain mikä edistää terveydenhoitajia ja kätilöitä saavuttamaan kulttuurista kykyä ja jos on jotain joka vaikeuttaa heitä saavuttamasta kulttuurista kykyä. Opinnäytetyö on osa projektia Kulturell kompetens Yrkeshögskolan Noviassa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on Campinha-Bacoten malli kulttuurisesta kyvystä. Aineisto on kerätty ruotsinkielisellä Pohjanmaalla äitiysneuvolassa töissä olevien terveydenhoitajien ja kätilöiden kanssa tehtyjen kvalitatiivisten haastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä.

Tuloksen mukaan suurimmalla osalla terveydenhoitajista ja kätilöistä oli positiivinen asenne ja olivat halukkaita antamaan parasta mahdollista hoitoa kulttuurisesta taustasta huolimatta. Mutta tulos viittaa myös siihen että terveydenhoitajat ja kätilöt eivät saavuta kaikkia viittä osa-aluetta joita tarvitaan saavuttaakseen kulttuurista kykyä Campinha-Bacoten mallin mukaan.

Kehitystyö: Tämä kehitysopinnäytetyö on jatke opinnäytetyöhön Kulttuurinen kyky äitiysneuvolassa – Empiirinen tutkimus terveydenhoitajien ja kätilöiden kulttuurisesta kyvystä. Kehitysopinnäytetyön tarkoituksena oli välittää tietoa ja tuloksia opinnäytetyöstä. Tarkoituksena oli myös että kuulijat saisivat paremman ymmärryksen mitä kulttuurinen kyky on Campinha-Bacoten mukaan ja mitä hänen mielestään tarvitaan jotta saavutettaisiin kaikki viisi eri osa-aluetta tullakseen kulttuurisesti päteväksi. Kehitysopinnäytetyössä esiteltiin Campinha-Bacoten mallia ja tulosta opinnäytetyöstä.

Olemme pitäneet kolme luentoa kolmelle eri ryhmälle, terveydenhoitajille ja kätilöille jotka työskentelevät äitiysneuvoloissa sekä terveydenhoitaja- että kätilöopiskelijoille Yrkeshögskolan Noviassa.

Bachelor's thesis: The purpose of this study is to study if public health nurses and midwives in the Swedish speaking part of Ostrobothnia have cultural competence. The respondents are also going to study what promotes cultural competence and if so, what makes it difficult for public health nurses and midwives to reach cultural competence. The study is a part of the project Kulturell kompetens at Novia University of Applied Sciences. The theoretical basis is cultural competence by Campinha-Bacote. The material for this study was collected through qualitative interviews with public health nurses and midwives in the Swedish speaking part of Ostrobothnia. The material was analyzed using deductive content analysis.

The result shows that most of the health care nurses and midwives have a positive attitude and are willing to give the best possible care despite cultural background. But the result does also show that health care nurses and midwives do not achieve cultural competence by Campinha-Bacote since they are not obtaining all of the five components.

Development work: This development work is a continuation of the thesis Cultural Competence at the Maternity Clinic – An Empirical Study on Cultural Competence among Health Care Nurses and Midwives. The aim of the development work was to provide the knowledge that was emerged in the study. The aim was also to give the audience a better understanding of cultural competence according to Campinha-Bacote and what according to her is needed to achieve all five components in the process of becoming culturally competent. The respondents presented Campinha-Bacotes' model and the result that emerges in the study.

The respondents have held three lectures for different groups, for health care nurses and midwives who work at maternity clinics and for health care students and midwife students at Novia University of Applied Sciences.