Konesalin hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet toimistorakennuksessa
Raijas, Antti (2012)
Lataukset:
Raijas, Antti
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097139
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keinoja, joilla konesalissa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää lähellä sijaitsevaan toimistorakennukseen. Lämpökuormat kasvavat konesaleissa koko ajan, sillä yritykset siirtävät omia palvelimiaan suurempiin keskuksiin.
Konesalit vaativat jäähdytystä ympäri vuoden. Edullisin tapa toteuttaa jäähdytys on vapaajäähdytys, mutta kesäaikaan useimmissa konesaleissa joudutaan käyttämään konejäähdytystä. Tarkasteltavassa kohteessa käytetään puolet vuodesta vapaajäähdytystä ja puolet konejäähdytystä. Järjestelmää muokataan siten, että voidaan käyttää portaattomasti osittaista vapaa- ja konejäähdytystä syksyisin ja keväisin. Tällä toimenpiteellä voidaan saada kaksi kuukautta lisää vapaajäähdytysaikaa, joka tarkoittaa merkittävää energiansäästöä.
Konesalissa syntyvää hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää toimistorakennuksen tuloilman esilämmitykseen, lattialämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen. Hukkalämmön hyödyntäminen lattialämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen on mahdollista ainoastaan kesällä, kun käytetään konejäähdytystä. Kesällä ei ole juuri tarvetta lämmitykselle ja käyttövedenkulutus toimistorakennuksessa on vähäistä, joten hukkalämmön hyödyntämisestä ei ole mahdollista saada merkittävää säästöä.
Tuloilman esilämmitykseen hukkalämpöä voidaan hyödyntää talvella, kun käytetään vapaajäähdytystä. Tämän hetkisellä lämpökuormalla pelkkä esilämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenottolaitteisto eivät riitä, vaan järjestelmä vaatii jälkilämmityspatterin tuloilman lämpötilan nostamiseksi sisäänpuhalluslämpötilaan. Tulevaisuudessa lämpökuorman kasvaessa jälkilämmityspatteria ei enää tarvita, sillä hukkalämpö ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto riittävät tuloilman lämmitykseen.
Konesalit vaativat jäähdytystä ympäri vuoden. Edullisin tapa toteuttaa jäähdytys on vapaajäähdytys, mutta kesäaikaan useimmissa konesaleissa joudutaan käyttämään konejäähdytystä. Tarkasteltavassa kohteessa käytetään puolet vuodesta vapaajäähdytystä ja puolet konejäähdytystä. Järjestelmää muokataan siten, että voidaan käyttää portaattomasti osittaista vapaa- ja konejäähdytystä syksyisin ja keväisin. Tällä toimenpiteellä voidaan saada kaksi kuukautta lisää vapaajäähdytysaikaa, joka tarkoittaa merkittävää energiansäästöä.
Konesalissa syntyvää hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää toimistorakennuksen tuloilman esilämmitykseen, lattialämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen. Hukkalämmön hyödyntäminen lattialämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen on mahdollista ainoastaan kesällä, kun käytetään konejäähdytystä. Kesällä ei ole juuri tarvetta lämmitykselle ja käyttövedenkulutus toimistorakennuksessa on vähäistä, joten hukkalämmön hyödyntämisestä ei ole mahdollista saada merkittävää säästöä.
Tuloilman esilämmitykseen hukkalämpöä voidaan hyödyntää talvella, kun käytetään vapaajäähdytystä. Tämän hetkisellä lämpökuormalla pelkkä esilämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenottolaitteisto eivät riitä, vaan järjestelmä vaatii jälkilämmityspatterin tuloilman lämpötilan nostamiseksi sisäänpuhalluslämpötilaan. Tulevaisuudessa lämpökuorman kasvaessa jälkilämmityspatteria ei enää tarvita, sillä hukkalämpö ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto riittävät tuloilman lämmitykseen.