Emakoiden liemirehun ravintoainepitoisuuksien vaihtelut ruokintalinjastossa
Laaksonen, Jenni (2012)
Laaksonen, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117635
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117635
Tiivistelmä
Liemiruokinta on yleisempää Suomessa kuin muualla EU-maissa. Liemiruokinta on yleistä etenkin lihasioilla, mutta myös emakoita ruokitaan yhä enemmän liemiruokinnalla. Liemiruokinta perustuu suurelta osin erilaisten teollisuudesta saatavien sivutuoterehujen hyödyntämiseen. Sivutuoterehujen kuiva-aine- ja ravintoainepitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti eri erien välillä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka hyvin ruokkijan koneelle syötetty rehuresepti todellisuudessa vastaa tiineen ja imettävän emakon ruokintakaukaloon saamaa rehuseosta.
Tämä opinnäytetyö kuuluu osana Tilatutkimuksella uusia ratkaisuja sikojen ja siipikarjan komponenttiruokintaan” -tutkimusta. Opinnäytetyössäni perehdytään erityisesti siihen, miten kuiva-ainepitoisuus, pH, tuhka ja kalsium poikkeavat suunnitellusta reseptistä. Lisäksi vertaillaan myös erilaisia ruokintalaitteistoja keskenään, jäännösrehullista ruokkijaa sekä putkiston tyhjäävää ruokkijaa toisiinsa sekä sitä onko niiden toimintaperiaatteella eroa ruokinnan kannalta.
Tutkimuksessa otettiin näytteitä kahtena eri ajankohtana tiloilta, joilla oli käytössään liemirehuruokkija. Näytteet jäädytettiin ja vietiin analysoitaviksi jäisinä. Ne tutkittiin MTT:n laboratoriossa Jokioisilla.
Tutkimuksessa selvitettiin ruokintalaitteistoissa kulkevan liemirehun lajittumista ja tultiin siihen tulokseen, että molemmissa selvää lajittumista tapahtui. Pesevässä laitteistossa lajittuminen oli suurempaa kuin jäännösrehullisessa laitteistossa.
Tämä opinnäytetyö kuuluu osana Tilatutkimuksella uusia ratkaisuja sikojen ja siipikarjan komponenttiruokintaan” -tutkimusta. Opinnäytetyössäni perehdytään erityisesti siihen, miten kuiva-ainepitoisuus, pH, tuhka ja kalsium poikkeavat suunnitellusta reseptistä. Lisäksi vertaillaan myös erilaisia ruokintalaitteistoja keskenään, jäännösrehullista ruokkijaa sekä putkiston tyhjäävää ruokkijaa toisiinsa sekä sitä onko niiden toimintaperiaatteella eroa ruokinnan kannalta.
Tutkimuksessa otettiin näytteitä kahtena eri ajankohtana tiloilta, joilla oli käytössään liemirehuruokkija. Näytteet jäädytettiin ja vietiin analysoitaviksi jäisinä. Ne tutkittiin MTT:n laboratoriossa Jokioisilla.
Tutkimuksessa selvitettiin ruokintalaitteistoissa kulkevan liemirehun lajittumista ja tultiin siihen tulokseen, että molemmissa selvää lajittumista tapahtui. Pesevässä laitteistossa lajittuminen oli suurempaa kuin jäännösrehullisessa laitteistossa.