Sairaanhoitajien kokemuksia eri raportointimenetelmistä
Forsberg, Elina (2012)
Forsberg, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097347
Tiivistelmä
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA ERI RAPORTOINTIMENETELMISTÄ
Forsberg, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Toukokuu 2012
Ohjaaja: Sirkka, Andrew
Sivumäärä: 34
Liitteitä: 4
Asiasanat: raportoiminen, suullinen raportoiminen, hiljainen raportoiminen, vuoteen-vierusraportoiminen, hoitotyö
____________________________________________________________________
Tutkimuksen tarkoituksena oli, selvittää minkälaisia raportointikäytäntöjä Satakunnan keskussairaalassa on tällä hetkellä, ja miten sairaanhoitajat ne kokevat. Tutkimuksen tavoitteena on, että vuodeosastot saisivat tietoa sairaanhoitajien kokemuksista, ja mahdollisesti voisivat hyödyntää tätä tietoa raportointia kehittäessään. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat sairaanhoitajat, jotka työskentelevät Satakunnan keskussairaalan operatiivisen toimialueen kolmella eri vuodeosastolla.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelelulla huhtikuun 2012 aikana. Teemahaastattelut tehtiin yhteensä kymmenelle (N=10) sairaanhoitajalle. Tutkimusaineisto analysoitiin tyypittelemällä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kahdella kolmesta vuodeosastoista on edelleen käytössä perinteinen, suullinen raportointi. Yhdellä, tutkimukseen osallistuneista osastoista, on käytössä sovellettu hiljainen raportointi. Sovellettua hiljaista raportointia käyttävä osasto raportoi sekä suullisesti että hiljaisesti. Suullista raportointia käyttävät vuodeosastot kokivat, että heidän osastoillaan kyseinen raportointitapa on parempi kuin hiljainen, mutta kummallakaan osastolla ei vielä siihen mennessä oltu kokeiltu muuta raportointitapaa. Vuodeosastojen mielestä raportointia tarvitsi kehittää niin, että raportointi tehostuisi ja aikaa kuluisi vähemmän. Raportointia ajateltiin tehostet-tavan muuttamalla ja selkeyttämällä raportoinnin runkoa, jolloin raportointi tapahtuisi tarkan järjestyksen mukaisesti. Kaivattiin myös huonojen raportointitilojen vuoksi jonkinlaista muutosta aikaisempaan.
Tällä tutkimuksella on merkitystä, kun halutaan kehittää sairaanhoitajien raportointia, ja tehostaa tiedonvälittämistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimukseen osallistuneiden vuodeosastojen, sekä mahdollisesti muiden osastojen raportoinnin kehittämiseen. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin vuodeosastoihin, koska tutkimuksessa kartoitettiin vain operatiivisen toimialueen vuodeosastojen raportointia.
Forsberg, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Toukokuu 2012
Ohjaaja: Sirkka, Andrew
Sivumäärä: 34
Liitteitä: 4
Asiasanat: raportoiminen, suullinen raportoiminen, hiljainen raportoiminen, vuoteen-vierusraportoiminen, hoitotyö
____________________________________________________________________
Tutkimuksen tarkoituksena oli, selvittää minkälaisia raportointikäytäntöjä Satakunnan keskussairaalassa on tällä hetkellä, ja miten sairaanhoitajat ne kokevat. Tutkimuksen tavoitteena on, että vuodeosastot saisivat tietoa sairaanhoitajien kokemuksista, ja mahdollisesti voisivat hyödyntää tätä tietoa raportointia kehittäessään. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat sairaanhoitajat, jotka työskentelevät Satakunnan keskussairaalan operatiivisen toimialueen kolmella eri vuodeosastolla.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelelulla huhtikuun 2012 aikana. Teemahaastattelut tehtiin yhteensä kymmenelle (N=10) sairaanhoitajalle. Tutkimusaineisto analysoitiin tyypittelemällä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kahdella kolmesta vuodeosastoista on edelleen käytössä perinteinen, suullinen raportointi. Yhdellä, tutkimukseen osallistuneista osastoista, on käytössä sovellettu hiljainen raportointi. Sovellettua hiljaista raportointia käyttävä osasto raportoi sekä suullisesti että hiljaisesti. Suullista raportointia käyttävät vuodeosastot kokivat, että heidän osastoillaan kyseinen raportointitapa on parempi kuin hiljainen, mutta kummallakaan osastolla ei vielä siihen mennessä oltu kokeiltu muuta raportointitapaa. Vuodeosastojen mielestä raportointia tarvitsi kehittää niin, että raportointi tehostuisi ja aikaa kuluisi vähemmän. Raportointia ajateltiin tehostet-tavan muuttamalla ja selkeyttämällä raportoinnin runkoa, jolloin raportointi tapahtuisi tarkan järjestyksen mukaisesti. Kaivattiin myös huonojen raportointitilojen vuoksi jonkinlaista muutosta aikaisempaan.
Tällä tutkimuksella on merkitystä, kun halutaan kehittää sairaanhoitajien raportointia, ja tehostaa tiedonvälittämistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimukseen osallistuneiden vuodeosastojen, sekä mahdollisesti muiden osastojen raportoinnin kehittämiseen. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin vuodeosastoihin, koska tutkimuksessa kartoitettiin vain operatiivisen toimialueen vuodeosastojen raportointia.