Tasapainotettu mittaristo julkishallinnossa : Case: Savonlinnan kaupungin tekninen toimiala
Kiljunen, Vesa (2009)
Kiljunen, Vesa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909284712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909284712
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on tutkia tasapainotettua mittaristoa julkishallinnon näkökulmasta. Työn tavoitteena on selvittää Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan esimiesten kokemuksia tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvasta tavoiteohjausjärjestelmästä ja sen käyttöönottoprosessista. Tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard) on strategisen suunnittelun, johtamisen ja toiminnan kokonaisarvioinnin väline. Tasapainotettu mittaristo on nykyisin laajalti käytössä yrityksissä, julkishallinnossa, terveydenhuoltoalan organisaatioissa ja yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Savonlinnan kaupunki otti tasapainotetun mittariston käyttöön tavoiteohjausjärjestelmän muodossa vuoden 2008 alusta lähtien. Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Savonlinnan kaupungin tekninen toimiala.
Julkisen sektorin toiminnan perusajatuksena on turvata peruspalvelut ja menestysedellytykset kansalaisille, kuntalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Julkisen toiminnan tarkoituksena on tehtävien mahdollisimman tehokas ja laadukas hoitaminen. Parhaimmassa tapauksessa tasapainotettu mittaristo toimii julkisella sektorilla arvioinnin, yhteistoiminnan, kommunikoinnin ja informoimisen välineenä päättäjien, virkamiesten, työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien välillä.
Opinnäytetyöni tutkimusosa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua, joka oli kohdistettu teknisen toimialan esimiestehtävissä toimiville henkilöille. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaisia kokemuksia Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan esimiehillä on 1.1.2008 käyttöönotetusta tavoiteohjausjärjestelmästä. Tutkimuksen mukaan tavoiteohjausjärjestelmä on lisännyt hallintoon liittyviä työtehtäviä ja raportointia paljon. Työmäärän kasvusta huolimatta raportoinnin lisääntymistä pidettiin myönteisenä asiana. Haastatellut olivat sitä mieltä, että koulutusta ja tiedottamista oli riittävästi. Keskeisimpänä tavoiteohjausjärjestelmän haittana haastatellut pitivät sitä, että asetetut tavoitteet ja tavoitteita varten varatut resurssit eivät ole tasapainossa keskenään. Haastateltujen mielestä tavoiteohjausjärjestelmää tulisi kehittää siten, että henkilöstön sekä luottamushenkilöiden sitoutumisastetta lisätään.
Julkisen sektorin toiminnan perusajatuksena on turvata peruspalvelut ja menestysedellytykset kansalaisille, kuntalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Julkisen toiminnan tarkoituksena on tehtävien mahdollisimman tehokas ja laadukas hoitaminen. Parhaimmassa tapauksessa tasapainotettu mittaristo toimii julkisella sektorilla arvioinnin, yhteistoiminnan, kommunikoinnin ja informoimisen välineenä päättäjien, virkamiesten, työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien välillä.
Opinnäytetyöni tutkimusosa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua, joka oli kohdistettu teknisen toimialan esimiestehtävissä toimiville henkilöille. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaisia kokemuksia Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan esimiehillä on 1.1.2008 käyttöönotetusta tavoiteohjausjärjestelmästä. Tutkimuksen mukaan tavoiteohjausjärjestelmä on lisännyt hallintoon liittyviä työtehtäviä ja raportointia paljon. Työmäärän kasvusta huolimatta raportoinnin lisääntymistä pidettiin myönteisenä asiana. Haastatellut olivat sitä mieltä, että koulutusta ja tiedottamista oli riittävästi. Keskeisimpänä tavoiteohjausjärjestelmän haittana haastatellut pitivät sitä, että asetetut tavoitteet ja tavoitteita varten varatut resurssit eivät ole tasapainossa keskenään. Haastateltujen mielestä tavoiteohjausjärjestelmää tulisi kehittää siten, että henkilöstön sekä luottamushenkilöiden sitoutumisastetta lisätään.