Hyperemesis gravidarum - potilaiden kokemuksellinen tieto kehittämään hoitotyön laatua
Laitinen, Sari (2021)
Laitinen, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102202508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102202508
Tiivistelmä
Hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin hoidolle ei ole Suomessa tehty vielä omaa Käypä hoito -suositusta, eikä ilmiötä välttämättä osata tunnistaa ja tunnustaa terveydenhuollon henkilöstön piirissä sen harvinaisuuden vuoksi. Siksi on tärkeää, että hyperemeesistä ja sen vaikutuksista potilaisiin tehdään aktiivisesti tutkimusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hyperemeesipotilaiden kokemuksia päivystyshoidosta Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda hyperemeesipotilaiden kokemuksellinen tieto lisäämään sairaanhoitajien tietoisuutta hyperemeesistä ja näin ollen kehittää päivystyshoidon laatua.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin verkkomuotoisella kyselyllä, johon vastasi viisi hyperemeesin kokenutta ja sen vuoksi päivystyshoitoa saanutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaisia kokemuksia hyperemeesipotilailla on päivystyshoidosta ja mitkä tekijät kokemukseen vaikuttavat?”. Kyselyssä oli kolme avointa kysymystä, joilla kartoitettiin potilaiden kokemuksia päivystyshoidosta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa aineistosta tehtyjä havaintoja yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi ja verrattiin sitten teoriapohjaan.
Tulosten mukaan hyperemeesipotilaat arvottavat hoitokokemuksiaan päivystyshoidosta hoidontarpeen tunnistamisen, kuulluksi tulemisen ja hoitosuhteen vuorovaikutuksen laadun kautta. Empaattista ja kannustavaa kohtelua saaneet kokivat hoitonsa paremmaksi kuin oireiden vähättelyä kohdanneet, vaikka hoidon tekninen toteutus olisi ollut samanlainen.
Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa siitä, kuinka hyperemeesipotilaiden hoidontarve jää monesti tunnistamatta ja hoitohenkilökunnan suhtautuminen voi olla vähättelevää. Toisaalta vastauksissa tuotiin ilmi useita positiivisia kokemuksia. Hoitotyössä on tärkeää kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja potilaiden kunnioittavaan kohtaamiseen.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin verkkomuotoisella kyselyllä, johon vastasi viisi hyperemeesin kokenutta ja sen vuoksi päivystyshoitoa saanutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaisia kokemuksia hyperemeesipotilailla on päivystyshoidosta ja mitkä tekijät kokemukseen vaikuttavat?”. Kyselyssä oli kolme avointa kysymystä, joilla kartoitettiin potilaiden kokemuksia päivystyshoidosta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä, jossa aineistosta tehtyjä havaintoja yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi ja verrattiin sitten teoriapohjaan.
Tulosten mukaan hyperemeesipotilaat arvottavat hoitokokemuksiaan päivystyshoidosta hoidontarpeen tunnistamisen, kuulluksi tulemisen ja hoitosuhteen vuorovaikutuksen laadun kautta. Empaattista ja kannustavaa kohtelua saaneet kokivat hoitonsa paremmaksi kuin oireiden vähättelyä kohdanneet, vaikka hoidon tekninen toteutus olisi ollut samanlainen.
Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa siitä, kuinka hyperemeesipotilaiden hoidontarve jää monesti tunnistamatta ja hoitohenkilökunnan suhtautuminen voi olla vähättelevää. Toisaalta vastauksissa tuotiin ilmi useita positiivisia kokemuksia. Hoitotyössä on tärkeää kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen laatuun ja potilaiden kunnioittavaan kohtaamiseen.