Yrittäjyyskasvatuksen näkyvyys Tekniikan ja liikenteen alan ammatillisessa koulutuksessa

Abstract

Tämän kaksiosaisen tutkimustyön ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoituksena selvittää kyselytutkimuksen avulla minkälaisia asenteita ja mielikuvia yrittäjyyskasvatus herättää POKE:n Tekniikan- ja liikenteen alan opettajissa. Miten yrittäjyyskasvatus käsitteenä tulkitaan ja kuinka yrittäjyyskasvatus näkyy eri alojen uudistuneissa opetussuunnitelmissa.

Ensimmäinen vaiheen tutkimusmateriaali on kerätty lomaketutkimuksena ja aineiston analyysissa on hyödynnetty sekä määrällistä että laadullista sisällön analyysia. Toisin sanoen, kyselyyn osallistuneet opettajat ovat voineet täydentää vastauksiaan avointen kysymysten pohjalta.

Tutkimuksen toisessa osassa oli tarkoitus selvittää myös kyselytutkimuksella organisaation johdon tahtotilaa, valmiuksia ja mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyen. Avoimia kysymyksiä esitettiin kolme kappaletta ja niihin pyydettiin laajoja vastauksia.

Tutkimuksen tuloksena saatiin konkreettista tietoa kuinka opetushenkilöstö yrittäjyyskasvatusta tulkitsee, miten se näkyy opetussuunnitelmissa ja mitkä ovat niitä kipupisteitä, jotka haittaavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä eri koulutusaloilla.

Tuloksista voidaan päätellä, että yrittäjyyskasvatus näkyy opetussuunnitelmissa läpäisyaineena, vaikka sitä opettajat eivät aina tiedostakaan. Toisaalta kynnys kovan ulkoisen yrittäjyyskasvatuksen keinovalikoiman käyttöön ottamiseen on korkea. Tämä johtuu osaltaan tiedonpuutteesta – kuvitellaan, että yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen vaatii opettajalta äärimmäisiä ponnistuksia, mikä ei pidä paikkaansa.

The first part of this two-part study was to survey what kinds of attitudes and images the teachers of POKE technology and transport sector have in regards to entrepreneurial training. How is entrepreneurial training interpreted as a concept and how does it show in the modern curricula of different fields?

The research material for the first part has been acquired via survey forms, and both quantitative and qualitative content analysis has been used. In other words, teachers who were involved in the survey have been able to supplement their replies through open questions.

In the second part the intention was to survey the willingness, the capabilities and the possibilities of the organisational leadership in regards to the development of entrepreneurial training. There were three open questions, and extensive answers were wished.

The study produced concrete data on how the teaching staff interprets entrepreneurial training, how it shows in the curricula and what are the problems that impede the development of entrepreneurial training in different fields of study.

The results suggest that as to curricula, entrepreneurial training is often considered implicit, although teachers are not always aware of it. On the other hand, no strong inclination to substantially use external means for entrepreneurial training exists. This is partly due to lack of knowledge – many teachers suggested that the development of entrepreneurial training requires extreme effort from the educator, which is not true.