Huoltajien kokemuksia osallisuudesta erään mikkeliläisen päiväkodin varhaiskasvatuksessa
Rautiainen, Sanna (2021)
Rautiainen, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262722
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuslaki sekä varhaiskasvatustoimintaa ohjaavat, Opetushallituksen laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet edellyttävät, että huoltajien osallisuutta pyritään lisäämään ja huoltajat otetaan entistä vahvemmin mukaan paikallisen varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään mikkeliläisen päiväkodin huoltajien kokemuksia osallisuuden tärkeydestä sekä senhetkisestä osallisuuden tasosta. Lisäksi kartoitettiin kotien ja päiväkodin välisiä yhteydenpitokanavia ja niiden toimivuutta.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin huoltajille puolistrukturoitua kyselylomaketta, jossa oli kolme osiota; osallisuuden tärkeys, osallisuuden taso sekä yhteydenpitokanavat. Kyselylomakkeen kysymykset olivat sekä avoimia että Likertin asteikkoihin perustuvia. Kyselylomakkeeseen vastattiin Webropol-linkin kautta, ja aineisto kerättiin täysin anonyyminä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Kyselylomakkein saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa varhaiskasvatuksen, osallisuuden, yhteistyön, dialogisuuden sekä yhteydenpitokanavien ja pedagogisen dokumentoinnin ympärille.
Tutkimustulosten perusteella toimeksiantajapäiväkodin huoltajat kokivat osallisuuden lähes joka osa-alueella melko tärkeänä. Huoltajat olivat pääosin tyytyväisiä osallisuuden tasoon, joskin muutama kysymys jakoi vastaajien mielipiteitä runsaasti. Tulosten mukaan vaikuttamismahdollisuuksista kaivattiin lisää tietoa ja huoltajien mielipiteet siitä, haluavatko he vaikuttaa varhaiskasvatuksen toimintaan nykyistä enemmän, vaihtelivat. Huoltajat kokivat yhteistyön päiväkodin kanssa sujuvana ja heidän kokemuksiensa mukaan perheen asioista keskusteleminen päiväkodin henkilökunnan kanssa tuntui luontevalle ja helpolle.
Jatkotutkimusideoita tuli useita; koska huoltajat pitivät osallisuuttaan tärkeänä, voisi käytännönläheinen tutkimustyö osallisuuden keinoista ja kanavista olla tarpeen – näin voisi testata konkreettisesti erilaisia tapoja toteuttaa osallisuutta sekä arvioida niiden toimivuutta yksityiskohtaisemmin. Lisäksi työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia huoltajien osallisuudesta voitaisiin tutkia. Ja toki on hyvä muistaa, että myös tämä sama tutkimus, huomattavasti paremmalla vastausprosentilla, olisi voinut antaa erilaisia tutkimustuloksia. The Early Childhood Education Act and the National Early Childhood Education Plan formed by the Finnish National Agency for Education require that the participation of guardians be increased, and guardians be more strongly involved in the planning, executing and evaluating of local early childhood education. This thesis explored the guardians’ experiences about the importance of participation and the current level of participation in a kindergarten in Mikkeli. In addition, the communication channels between homes and the kindergarten, as well as their usability were mapped.
The data collection method for guardians was a semi-structured questionnaire with three sections: the importance of participation, the level of participation and the communication channels. The questions in the questionnaire were both open-ended and based on the Likert scale. The questionnaire was answered via a Webropol link, and the material was collected completely anonymously. The open-ended questions gave the guardians the opportunity to share their own experiences or suggestions for improvement on the topic. Both quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The material was analyzed mainly by theory-driven content analysis. The theoretical framework of this thesis is mainly formed around early childhood education, participation, cooperation, dialogue, communication channels and pedagogical documentation.
The results showed that, in general, the guardians felt that participation was quite important in almost every sector. Guardians were generally satisfied with the level of participation, although a few questions divided the respondents’ opinions widely. According to the results, more information is needed, and the opinions of the guardians varied as to whether they wanted to influence the activities of early childhood education more than at present. The guardians felt that cooperation with the kindergarten is fluent and it is easy to discuss family matters with the kindergarten staff.
There were several ideas for further research; as guardians considered their participation important, practical research on means and channels of participation could be necessary – this would make it possible to concretely test different ways of implementing participation and to evaluate their effectiveness in more detail. In addition, employees’ thoughts and experiences of the guardians’ participation could be research. And of course, it’s good to remember that this same research could also have offered different results with a better response rate.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin huoltajille puolistrukturoitua kyselylomaketta, jossa oli kolme osiota; osallisuuden tärkeys, osallisuuden taso sekä yhteydenpitokanavat. Kyselylomakkeen kysymykset olivat sekä avoimia että Likertin asteikkoihin perustuvia. Kyselylomakkeeseen vastattiin Webropol-linkin kautta, ja aineisto kerättiin täysin anonyyminä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Kyselylomakkein saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu pääasiassa varhaiskasvatuksen, osallisuuden, yhteistyön, dialogisuuden sekä yhteydenpitokanavien ja pedagogisen dokumentoinnin ympärille.
Tutkimustulosten perusteella toimeksiantajapäiväkodin huoltajat kokivat osallisuuden lähes joka osa-alueella melko tärkeänä. Huoltajat olivat pääosin tyytyväisiä osallisuuden tasoon, joskin muutama kysymys jakoi vastaajien mielipiteitä runsaasti. Tulosten mukaan vaikuttamismahdollisuuksista kaivattiin lisää tietoa ja huoltajien mielipiteet siitä, haluavatko he vaikuttaa varhaiskasvatuksen toimintaan nykyistä enemmän, vaihtelivat. Huoltajat kokivat yhteistyön päiväkodin kanssa sujuvana ja heidän kokemuksiensa mukaan perheen asioista keskusteleminen päiväkodin henkilökunnan kanssa tuntui luontevalle ja helpolle.
Jatkotutkimusideoita tuli useita; koska huoltajat pitivät osallisuuttaan tärkeänä, voisi käytännönläheinen tutkimustyö osallisuuden keinoista ja kanavista olla tarpeen – näin voisi testata konkreettisesti erilaisia tapoja toteuttaa osallisuutta sekä arvioida niiden toimivuutta yksityiskohtaisemmin. Lisäksi työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia huoltajien osallisuudesta voitaisiin tutkia. Ja toki on hyvä muistaa, että myös tämä sama tutkimus, huomattavasti paremmalla vastausprosentilla, olisi voinut antaa erilaisia tutkimustuloksia.
The data collection method for guardians was a semi-structured questionnaire with three sections: the importance of participation, the level of participation and the communication channels. The questions in the questionnaire were both open-ended and based on the Likert scale. The questionnaire was answered via a Webropol link, and the material was collected completely anonymously. The open-ended questions gave the guardians the opportunity to share their own experiences or suggestions for improvement on the topic. Both quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The material was analyzed mainly by theory-driven content analysis. The theoretical framework of this thesis is mainly formed around early childhood education, participation, cooperation, dialogue, communication channels and pedagogical documentation.
The results showed that, in general, the guardians felt that participation was quite important in almost every sector. Guardians were generally satisfied with the level of participation, although a few questions divided the respondents’ opinions widely. According to the results, more information is needed, and the opinions of the guardians varied as to whether they wanted to influence the activities of early childhood education more than at present. The guardians felt that cooperation with the kindergarten is fluent and it is easy to discuss family matters with the kindergarten staff.
There were several ideas for further research; as guardians considered their participation important, practical research on means and channels of participation could be necessary – this would make it possible to concretely test different ways of implementing participation and to evaluate their effectiveness in more detail. In addition, employees’ thoughts and experiences of the guardians’ participation could be research. And of course, it’s good to remember that this same research could also have offered different results with a better response rate.