HÄPY : Tositarinoita pillusta -sadutusprosessi gynekologisessa potilasjärjestössä
Salmi, Elina (2021)
Salmi, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102262721
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on hankekokonaisuuden ensimmäinen vaihe, jossa hyödynnetään toimintatutkimuksen näkökulmaa sadutusprosessin kehittämistyössä potilasjärjestöön. Toisessa osassa tullaan kokoamaan prosessissa sadutetut kokemukset artivistiseksi kirjaksi. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on luoda kulttuurihyvinvointipalvelu, joka vaikuttaa osallistujan subjektiivisen hyvinvoinnin kokemukseen artivismin ja osallisuuden keinoin. Koko hankkeen tavoite on vaikuttaa gynekologisista vaivoista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen toiminnallinen osuus rakentui kolmivaiheisesti: gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n jäsenien henkilökohtaisista sadutustapaamisista, sadutustapaamisten jälkeisistä pienryhmätapaamisista ja palvelumuotoilun keinoja hyödyntävistä työpajaviikonlopuista. Prosessin aineistona syntyi taiteellinen materiaali: sadutusmateriaali ja kehittämisviikonlopuissa syntynyt materiaali, empiirinen materiaali: palautteet sadutuksesta, välikyselyn vastaukset ja prosessin loppupalautteet sekä projektinjohtajan työpäiväkirja.
Osallisuuden ja artivismin ilmenemistä ja niille rakennettujen yhteisötaiteen palvelualustojen edellytyksiä ja toimivuutta arvioitiin, sekä toimintaa kohdennettiin uudelleen toimintatutkimuksen syklisen rakenteen mukaisesti. Työtä reflektoitiin filosofi Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen sekä ajankohtaiseen, prosessin yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvään monitieteiseen tutkimukseen: esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen, yhteiskuntatutkimukseen ja sukupuolentutkimukseen. Menetelmien soveltamisen viitekehyksenä toimivat dosentti Liisa Karlssonin kehittämä sadutusmenetelmä, palvelumuotoilun asiantuntija Juha Tuulaniemen palvelumuotoilun periaatteet sekä kulttuurihyvinvointialan ajankohtaiset raportit ja tutkimukset taiteen yhteyksistä hyvinvointiin.
Kehittämishankkeessa syntyneen aineiston arvioinnin perusteella osallistujan subjektiiviseen hyvinvointikokemukseen vaikuttivat hankkeessa esimerkiksi taiteilijan läsnäolo ja empaattinen vuorovaikutus, kokemus osallistumisesta johonkin merkitykselliseen ja kriittisen ajattelun virittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Artivismi toteutui kohderyhmän kokemuksessa aiheen tärkeydestä, sekä halusta muuttaa epäoikeudenmukaisiksi koettuja asenteita. Osallisuuden kokemusta tuottivat valitut työtavat, joissa jakaminen ja yhdenvertaisuus olivat toiminnan keskiössä. Työelämälähtöisesti kehittämistyö tapahtui sekä sadutusmenetelmän että taiteilijan projektiosaamisen kehittämisenä. Sadutusmenetelmää hyödyntävän kulttuurihyvinvointipalvelun kehittämistyötä jatketaan verkostoyhteistyössä eri toimintaympäristöihin. Sadutusmateriaali sekä taideharjoitteet säilytetään artivistisen HÄPY – Tositarinoita pillusta -teoksen kirjoittamista varten.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen toiminnallinen osuus rakentui kolmivaiheisesti: gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n jäsenien henkilökohtaisista sadutustapaamisista, sadutustapaamisten jälkeisistä pienryhmätapaamisista ja palvelumuotoilun keinoja hyödyntävistä työpajaviikonlopuista. Prosessin aineistona syntyi taiteellinen materiaali: sadutusmateriaali ja kehittämisviikonlopuissa syntynyt materiaali, empiirinen materiaali: palautteet sadutuksesta, välikyselyn vastaukset ja prosessin loppupalautteet sekä projektinjohtajan työpäiväkirja.
Osallisuuden ja artivismin ilmenemistä ja niille rakennettujen yhteisötaiteen palvelualustojen edellytyksiä ja toimivuutta arvioitiin, sekä toimintaa kohdennettiin uudelleen toimintatutkimuksen syklisen rakenteen mukaisesti. Työtä reflektoitiin filosofi Lauri Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen sekä ajankohtaiseen, prosessin yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvään monitieteiseen tutkimukseen: esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen, yhteiskuntatutkimukseen ja sukupuolentutkimukseen. Menetelmien soveltamisen viitekehyksenä toimivat dosentti Liisa Karlssonin kehittämä sadutusmenetelmä, palvelumuotoilun asiantuntija Juha Tuulaniemen palvelumuotoilun periaatteet sekä kulttuurihyvinvointialan ajankohtaiset raportit ja tutkimukset taiteen yhteyksistä hyvinvointiin.
Kehittämishankkeessa syntyneen aineiston arvioinnin perusteella osallistujan subjektiiviseen hyvinvointikokemukseen vaikuttivat hankkeessa esimerkiksi taiteilijan läsnäolo ja empaattinen vuorovaikutus, kokemus osallistumisesta johonkin merkitykselliseen ja kriittisen ajattelun virittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Artivismi toteutui kohderyhmän kokemuksessa aiheen tärkeydestä, sekä halusta muuttaa epäoikeudenmukaisiksi koettuja asenteita. Osallisuuden kokemusta tuottivat valitut työtavat, joissa jakaminen ja yhdenvertaisuus olivat toiminnan keskiössä. Työelämälähtöisesti kehittämistyö tapahtui sekä sadutusmenetelmän että taiteilijan projektiosaamisen kehittämisenä. Sadutusmenetelmää hyödyntävän kulttuurihyvinvointipalvelun kehittämistyötä jatketaan verkostoyhteistyössä eri toimintaympäristöihin. Sadutusmateriaali sekä taideharjoitteet säilytetään artivistisen HÄPY – Tositarinoita pillusta -teoksen kirjoittamista varten.