Kumimaton vaikutus sonnien hyvinvointiin rakopalkkilattianavetassa
Wahlroos, Taru (2012)
Wahlroos, Taru
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137893
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kumimaton vaikutusta sonnien jalkaterveyteen, makuukäyttäytymiseen ja liikeratoihin. Tutkimuksessa tehtiin myös havaintoja lantaisuudesta, sorkkaterveydestä, häntävaurioista sekä muusta käyttäytymisestä. Kannattavuuden selvittämiseksi laskettiin investoinnin takaisinmaksuaika sekä sisäinen korkokanta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HK-Agri Oy:n ja Helsingin yliopiston kanssa vuonna 2011‒2012. Opinnäytetyö on tutkimuksen väliraportti.
Tutkimus toteutettiin lihakarjakasvattamossa, jossa oli 120 sonnia kuudessa rakopalkkilattiakarsinassa. Karsinat olivat ruokintapöydän molemminpuolin ja kumimattoa oli asennettu toisen puolen karsinoihin makuualueelle. Jalkaterveyttä havainnoitiin kahden kuukauden välein ja jalat luokiteltiin erilaisten vaurioiden mukaan asteikolla 0-3. Samalla kellotettiin makuullemenoaikoja ja käytetyt liikeradat kirjattiin muistiin. Makuukäyttäytymishavaintoja tehtiin kerran viikossa, jolloin kirjattiin sonnien sijainnit karsinoissa.
Tulokseksi saatiin, että kumimatolla eläneillä sonneilla oli huomattavasti lievempiä vaurioita jaloissa. Betonipalkeilla eläneillä sonneilla oli enemmän epänormaaleja liikeratoja ja niillä kului enemmän aikaa makuulle laskeutumisessa. Makuukäyttäytymisessä havaittiin sonnien hakeutuvan makaamaan kumimatolle, jos niillä oli siihen mahdollisuus. Takaisinmaksuaikalaskelmassa investointi maksoi itsensä takaisin vajaassa kolmessa vuodessa ilman investointiavustusta. Investointiavustuksen kera maksuaika lyheni alle vuoteen. Sisäinen korko, eli investoinnin tuottama korko investointiin sijoitetulle pääomalle, oli 39 % tuettomassa investoinnissa.
Kumimattoinvestointi oli taloudellisesti kannattava, sillä takaisinmaksuaika oli lyhyempi kuin tavoiteaika ja sisäinen korko oli suurempi kuin tavoitekorko. Jalkaterveysluokitusten, liikeratojen ja makuukäyttäytymisen perusteella kumimaton käytöllä näytti olevan selkeä sonnien hyvinvointia parantava vaikutus. Tutkimustulos puoltaa kumimattojen käyttöä myös imagollisesti.
Tutkimus toteutettiin lihakarjakasvattamossa, jossa oli 120 sonnia kuudessa rakopalkkilattiakarsinassa. Karsinat olivat ruokintapöydän molemminpuolin ja kumimattoa oli asennettu toisen puolen karsinoihin makuualueelle. Jalkaterveyttä havainnoitiin kahden kuukauden välein ja jalat luokiteltiin erilaisten vaurioiden mukaan asteikolla 0-3. Samalla kellotettiin makuullemenoaikoja ja käytetyt liikeradat kirjattiin muistiin. Makuukäyttäytymishavaintoja tehtiin kerran viikossa, jolloin kirjattiin sonnien sijainnit karsinoissa.
Tulokseksi saatiin, että kumimatolla eläneillä sonneilla oli huomattavasti lievempiä vaurioita jaloissa. Betonipalkeilla eläneillä sonneilla oli enemmän epänormaaleja liikeratoja ja niillä kului enemmän aikaa makuulle laskeutumisessa. Makuukäyttäytymisessä havaittiin sonnien hakeutuvan makaamaan kumimatolle, jos niillä oli siihen mahdollisuus. Takaisinmaksuaikalaskelmassa investointi maksoi itsensä takaisin vajaassa kolmessa vuodessa ilman investointiavustusta. Investointiavustuksen kera maksuaika lyheni alle vuoteen. Sisäinen korko, eli investoinnin tuottama korko investointiin sijoitetulle pääomalle, oli 39 % tuettomassa investoinnissa.
Kumimattoinvestointi oli taloudellisesti kannattava, sillä takaisinmaksuaika oli lyhyempi kuin tavoiteaika ja sisäinen korko oli suurempi kuin tavoitekorko. Jalkaterveysluokitusten, liikeratojen ja makuukäyttäytymisen perusteella kumimaton käytöllä näytti olevan selkeä sonnien hyvinvointia parantava vaikutus. Tutkimustulos puoltaa kumimattojen käyttöä myös imagollisesti.