Hengityksen harjoittaminen ja harjoittelun apuvälineet
Valén, Mirva (2012)
Valén, Mirva
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148180
Tiivistelmä
Hengitys on elämän perusta ja perusilmaus. Hengitys tuo rajapinnalle monta tieteenalaa ja ammattiryhmää. Se on ei-kenenkään –aluetta ja samalla se kuuluu kaikille. Vaikka hengitys on tärkeimpiä elintoimintojamme, siihen kiinnitetään harvoin huomiota. Hengitys on normaalisti automaattista ja tiedostamatonta, mutta siitä on mahdollista tulla tietoiseksi ja siihen on mahdollista vaikuttaa tahdonalaisesti.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli perehtyä hengitykseen ja hengityksen harjoittamiseen laajemmin. Tarkoituksena oli saada tietoa erilaisista hengityksen harjoittamiseen käytetyistä apuvälineistä, niiden käytöstä sekä hankinnasta. Kehittämistehtävän aihe nousi työelämästä neurologisten kuntoutujien parista, jossa on havaittu, että monella neurologisella kuntoutujalla hengityskapasiteetti on alentunut.
Kehittämistehtävässä esitellään muutamia hengityksen harjoittamiseen käytettyjä laitteita ja apuvälineitä, jotka esiintyivät yleisimmin materiaaleissa ja tutkimuksissa. Lisäksi käsitellään myös muita fysioterapeuttisia keinoja hengityksen harjoittamiseen.
Kuntoutujan hengityskapasiteetin alentuessa on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota. Hengitys vaikuttaa moniin eri elintoimintoihin. Hengitysfysioterapian tavoitteena on keuhkojen toiminnan normalisoituminen tai säilyminen mahdollisimman hyvänä. Tutkimusten mukaan parhaan hyödyn kuntoutuja, jolla hengityskapasiteetti on alentunut, saa lihaskestävyyttä ja lihasvoimaa lisäävästä harjoittelusta. Harjoitteluun opastaminen on fysioterapian päätavoitteita. Hengitysfysioterapia koostuukin hengitystekniikan harjoituksista, liman irrottamisesta ja poistamisesta, voima- ja liikkuvuusharjoittelusta sekä yleiskunnon ylläpitämisestä.
Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on saatavilla, mutta monet tutkimuksista on tehty lyhyellä aikavälillä ja tutkimusjoukko on ollut suhteellisen pieni. Luotettavampaa näyttöä kaivattaisiin jatkossa laajemmilla tutkimusotoksilla.
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli perehtyä hengitykseen ja hengityksen harjoittamiseen laajemmin. Tarkoituksena oli saada tietoa erilaisista hengityksen harjoittamiseen käytetyistä apuvälineistä, niiden käytöstä sekä hankinnasta. Kehittämistehtävän aihe nousi työelämästä neurologisten kuntoutujien parista, jossa on havaittu, että monella neurologisella kuntoutujalla hengityskapasiteetti on alentunut.
Kehittämistehtävässä esitellään muutamia hengityksen harjoittamiseen käytettyjä laitteita ja apuvälineitä, jotka esiintyivät yleisimmin materiaaleissa ja tutkimuksissa. Lisäksi käsitellään myös muita fysioterapeuttisia keinoja hengityksen harjoittamiseen.
Kuntoutujan hengityskapasiteetin alentuessa on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota. Hengitys vaikuttaa moniin eri elintoimintoihin. Hengitysfysioterapian tavoitteena on keuhkojen toiminnan normalisoituminen tai säilyminen mahdollisimman hyvänä. Tutkimusten mukaan parhaan hyödyn kuntoutuja, jolla hengityskapasiteetti on alentunut, saa lihaskestävyyttä ja lihasvoimaa lisäävästä harjoittelusta. Harjoitteluun opastaminen on fysioterapian päätavoitteita. Hengitysfysioterapia koostuukin hengitystekniikan harjoituksista, liman irrottamisesta ja poistamisesta, voima- ja liikkuvuusharjoittelusta sekä yleiskunnon ylläpitämisestä.
Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on saatavilla, mutta monet tutkimuksista on tehty lyhyellä aikavälillä ja tutkimusjoukko on ollut suhteellisen pieni. Luotettavampaa näyttöä kaivattaisiin jatkossa laajemmilla tutkimusotoksilla.