Nuoret ja koulukiusaaminen : Etelä-Pohjanmaan yläkoulun 7.luokkalaisten kokemuksia koulukiusaamisesta
Ojansivu, Tanja; Saarela, Sirpa (2012)
Ojansivu, Tanja
Saarela, Sirpa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205147948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205147948
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia koulukiusaamisen ilmenemistä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa yläkoulussa. Työn avulla selvitettiin koulukiusaamisen määrää ja muotoa, roolien ilmenemistä kiusaamistilanteissa sekä puuttumisen näkyvyyttä koulussa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeisiin vastasi yläkoulun 7.luokkalaiset. Tutkimukseen osallistui yhteensä 100 oppilasta viideltä eri luokalta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kirjallisuuskatsauksen avulla koulukiusaamista ja siihen liittyviä asioita. Teoriaosuus tukee tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että enemmistöä oppilaista ei kiusata koulussa. Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia koki koulukiusaamista. Suurinta osa oppilaista joutui kiusatuksi joko päivittäin tai useita kertoja viikon aikana. Kaikista kiusaamisen muodoista esiintyi eniten sanallista kiusaamista. Oppilaat kertoivat helpoiten kiusatuksi joutumisestaan kavereilleen, ja kaverit myös huomasivat ja puuttuivat kiusaamistilanteisiin opettajia ja vanhempia herkemmin. Kiusaamistapauksen nähneistä nuorista 36,9 prosenttia toimi tilanteissa ulkopuolisina eli lähti pois paikalta. Usein toiminnan syinä esiintyivät pelko puuttua tilanteeseen ja pelko joutua itsekin kiusatuksi. Kiusaamistilanteiden roolit nousivat esille myös puuttumisaiheissa. Yli puolet nuorista esitti erilaisia ehdotuksia koulukiusaamiseen puuttumiseksi. Enemmistön vastauksista näkyi selvästi, että puuttumiseen tarvitaan kiusaamisen vastaista ilmapiiriä sekä aikuisten toimintaa tilanteissa. Opinnäytetyn tutkimusosio antaa tietoa koululle siellä esiintyvästä kiusaamisesta sekä nuorille tilaisuuden vaikuttaa kiusaamisen vastaiseen työhön esittämällä omia ajatuksiaan kiusaamiseen puuttumisesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomakkeisiin vastasi yläkoulun 7.luokkalaiset. Tutkimukseen osallistui yhteensä 100 oppilasta viideltä eri luokalta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee kirjallisuuskatsauksen avulla koulukiusaamista ja siihen liittyviä asioita. Teoriaosuus tukee tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että enemmistöä oppilaista ei kiusata koulussa. Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia koki koulukiusaamista. Suurinta osa oppilaista joutui kiusatuksi joko päivittäin tai useita kertoja viikon aikana. Kaikista kiusaamisen muodoista esiintyi eniten sanallista kiusaamista. Oppilaat kertoivat helpoiten kiusatuksi joutumisestaan kavereilleen, ja kaverit myös huomasivat ja puuttuivat kiusaamistilanteisiin opettajia ja vanhempia herkemmin. Kiusaamistapauksen nähneistä nuorista 36,9 prosenttia toimi tilanteissa ulkopuolisina eli lähti pois paikalta. Usein toiminnan syinä esiintyivät pelko puuttua tilanteeseen ja pelko joutua itsekin kiusatuksi. Kiusaamistilanteiden roolit nousivat esille myös puuttumisaiheissa. Yli puolet nuorista esitti erilaisia ehdotuksia koulukiusaamiseen puuttumiseksi. Enemmistön vastauksista näkyi selvästi, että puuttumiseen tarvitaan kiusaamisen vastaista ilmapiiriä sekä aikuisten toimintaa tilanteissa. Opinnäytetyn tutkimusosio antaa tietoa koululle siellä esiintyvästä kiusaamisesta sekä nuorille tilaisuuden vaikuttaa kiusaamisen vastaiseen työhön esittämällä omia ajatuksiaan kiusaamiseen puuttumisesta.