Valmennuksen vaikuttavuus henkiseen hyvinvointiin- Asiakastyytyväisyyskysely Loisteen asiakkaille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Loiste Marika Raitaniemen valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden kokemuksia valmennuksen vaikuttavuudesta henkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perusteella tilaaja pystyy kehittämään valmennusta paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina ovat työhyvinvoinnin perusteet ja henkinen hyvinvointi, sekä valmennus henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Asiakastyytyväisyys ja palvelutoiminnan lähtökohdat toimivat taustateorioina asiakkaiden kokemuksille.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin verkkokyselynä syksyllä 2011. Kyselylomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä ja yhden strukturoidun kysymyksen. Kyselylomake lähetettiin 26 vastaajalle, ja vastauksia saatiin 19. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, ja tulosten raportoinnissa käytettiin taulukoita keskeisistä tuloksista, sekä suoria lainauksia tulosten selkeyttämiseksi.

Tulosten mukaan erityisesti yksilövalmennusasiakkaiden kokema hyöty valmennuksesta oli yhteneväinen valmennuksen tilaajan omien ajatusten kanssa. Yksilövalmennuksessa käyneet asiakkaat korostivat ulkopuolisen henkilön mielipidettä ongelmien ratkaisussa. He kokivat valmennuksen tuoneen apua omien vahvuuksien löytämiseen, sekä lisänneen itsetuntemusta ja itseluottamusta. Valmennusta pidettiin eräänlaisena kannustimena tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmävalmennusasiakkaiden vastauksista kävi ilmi, että valmennuksen vaikutukset koskivat lähinnä työyhteisölle haettua hyötyä. Valmennuksella saatiin aikaan yhteishengen parantumista ja apua työyhteisön jaksamiseen. Yksittäisenä asiana heidän vastauksistaan nousi kuitenkin esiin positiivisuuden lisääntyminen valmennuksen vaikutuksesta.

Tulosten perusteella valmennusta voitaisiin kehittää erityisesti ryhmävalmennuksen osalta. Asiakkaat toivoivat valmennuksista selkeitä kokonaisuuksia, joissa teoriasisältö ja osallistava tekeminen vuorottelevat asiakasryhmään kulloinkin sopivalla tavalla. Jatkotutkimushaasteena tutkimus voidaan suorittaa uudelleen vastaavalle asiakasryhmälle noin vuoden päästä, ja verrata saatuja tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Opinnäytetyötä varten tehtyä kyselylomaketta voidaan myös hyödyntää käyttämällä sitä palautelomakkeena valmennusten jälkeen järjestelmällisen asiakaspalautteen työkaluna.

The purpose of this thesis was to study how training affected the emotional welfare of those who were trained by Loiste. The objective was to produce knowledge on the basis of which training can be developed so that it better meets the needs of the customers. The theoretical bases of this thesis are the basics of work welfare and emotional welfare as well as the effect of training on the improvement of the personnel and its welfare. The experiences of the customers are examined with regard to customer satisfaction and the quality of the services.

This thesis is a qualitative study. The data were collected from online questionnaire in autumn 2011. The questionnaire consisted of seven open questions and one structured question. The questionnaire was sent to 26 persons. Nineteen persons returned it. The data were analyzed by a theory-based content analysis. The results were given using charts to demonstrate the vital results, as well as with direct quotations.

According to the results of this study, especially those who got individual training felt that the benefit of it met the expectations of the buyer of the training. Those who got individual training emphasised the opinion of an outsider in solving problems. They felt training helped them recognize their strengths and also increase their self-knowledge and confidence. Training was experienced as a kind of incentive to achieve the objectives.

The answers of those who got group training revealed that the training mainly benefited the work community. Training improved the team spirit and the endurance of the work community. One significant benefit of the training that their answers revealed was the increase in general positivity.

The results of this study show that especially group training needs to be improved. What the customers expected to get from the training were clear entities where theoretical content and personal activity alternate in a suitable way.

As further challenge I would suggest making a new study in about a year using the same kind of customers and comparing the results to the results of this thesis. The questionnaire used in this thesis could also be utilized as a feedback form after training. It would serve as a systematic tool for customer feedback.