TYKS:n medical emergency team- pilottiprojektin hälytyskriteerit : niiden takana oleva fysiologia ja patofysiologia sekä seuraukset, mikäli elintoimintojen heikkenemiseen ei puututa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsaukseen perustuen TYKS:n pilottiprojektissa käytetyn peruselintoimintojen pohjalta määritetyn Medical emergency teamin (MET) hälytyskriteeristön taustalla oleva fysiologia ja patofysiologia sekä seuraukset, mikäli elintoimintojen heikkenemiseen ei puututa. Sairaalassa elvytetyistä vain 15 % selviytyy kotiin. On todettu, että tietyt peruselintoimintojen muutokset ennakoivat sydänpysähdystä. Elintoimintoja tarkkaillaan, mutta niiden heikkenemiseen ei tarvittavissa määrin puututa. MET- ryhmä on osastolle lisäavuksi tarvittaessa hälytettävä tehohoitajista ja lääkäristä koostuva asiantuntijaryhmä. MET- ryhmän toiminta parantaa potilaan hoidon lopputulosta ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia ehkäisemällä sairaalahoidon pitkittymistä. MET- kriteeristö tuo varmuutta lisäavun hälyttämiseen ajoissa. Hoitohenkilökunnan tulee tuntea fysiologia ja patofysiologia hälytyskriteeristön takana, jotta he ymmärtäisivät potilaan tilan heikkenemiseen liittyvät riskit ja MET- ryhmän tuoman avun merki-tyksen. Opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää näitä kertaavana tietopakettina vuodeosasto-jen henkilökunnalle.

This thesis is about ongoing Medical Emergency Team (MET) pilot project in Turku University Hospital (TYKS) and its activation criteria that is based on human vital functions. Physiology and patophysiology behind the activation criteria and the consequences if nursing staff does not act on physiological abnormality are described through literature review. Only 15 % of patients who get cardiac arrest in hospital survive to discharge. There is evidence that vital function deterioration occurs even hours before cardiac arrest. Too often physiological abnormalities are monitored and documented but not responded. MET members include critical care nurses and a physician intensivist with skills and knowledge in advanced life support. The results of patient outcome improve and savings in health care costs occur by preventing prolonged hospitalization when patients are seen by MET. MET criteria gives confidence to nursing staff to activate the MET. Nurses need to know the physiology and patophysiology based on the activation criteria to understand the risks related to patient´s condition, and the importance of using MET. This thesis is usable for nursing staff as a revising material.