Sairaanhoitajien työhyvinvointi kotihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kotihoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työhyvinvointia heidän itsensä kokemana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaiset tekijät tukevat ja mitkä puolestaan heikentävät työhyvinvointia. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä kotihoidossa. Tutkimuksen aineisto hankittiin kvantitatiivisella menetelmällä ja tiedonkeruun välineenä toimi Digium-kysely. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 46 kotihoidossa työskentelevälle sairaanhoitajalle, joista 33 vastasi ja palautti kyselyn määräaikaan mennessä. Vastausprosentti oli 72 %. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että työhyvinvointia tukee kotihoidon sairaanhoitajien ammattitaito ja onnistumiset työssä. Lisäksi he ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä esimies-työskentelyyn. Työhyvinvointia heikentää työmäärän ja työajan välinen epätasapaino sekä työilmapiiriin liittyvät asiat. Luottamuksen puute organisaatiota kohtaan sekä tiedonkulku koskien muutoksia niin ikään heikentävät työhyvinvointia. Työhyvinvointia voidaan kehittää parantamalla tiedonkulkua organisaation sisällä sekä työilmapiiriä ja tiimityön toimivuutta. Myös työoloissa ja – järjestelyissä olisi kehitettävää.

The aim of this thesis was to provide information about the occupational wellbeing of nurses working in homecare. The intention was also to find out which kind of factors increase and, on the other hand, decrease occupational wellbeing. The information can be used in developing the occupational wellbeing in home care.

This thesis utilized quantitative methodology. The data were collected with the electronic Digiumquestionnaire. The questionnaire was sent to 46home care nurses of whom 33 responded to the questionnaire by the deadline. This means that the return percentage was 72.

According to the results, professional skills and experiences of success increased occupational wellbeing. Most of the nurses were also satisfied with the work of their supervisors. The imbalance between workinghours and the amount of work as well as matters related to work atmosphere were seen as factors decreasing occupational wellbeing. Moreover, lack of confidence in the organization and insufficient information about work-related changes were also seen as factors decreasing occupational wellbeing.

Occupational wellbeing can be increased by improving work atmosphere and team work procedures as well as the flow of information inside the organization. The working conditions and work arrangements would also need improvements.