Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Happamuudensäätö- ja säilöntäaineiden käyttö virvoitusjuomien valmistuksessa : Reaaliaikaisen pitoisuusmittauksen hankinta ja käyttöönotto

Hilonen, Riikka (2012)

 
Avaa tiedosto
Riikka_Hilonen.pdf (1.668Mt)
Lataukset: 


Hilonen, Riikka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208867
Tiivistelmä
Happamuudensäätö- ja säilöntäaineita lisätään virvoitusjuomiin ja alkoholipitoisiin juomiin tuotteiden säilyvyyden takaamiseksi. Keskeisessä osassa ovat liuosten oikea pitoisuus ja annostelu tuotteeseen. Työn toimeksiantajalla: Sinebrychoff Oy Ab:n virvoitusjuomien valmistusosastolla happamuudensäätö- ja säilöntäaineina käytettävät sitruunahappo-, kaliumsorbaatti- ja natriumbentsoaattiliuokset valmistetaan panostyyppisesti. Liuosten pitoisuuksien vaihteluihin reagoiminen on hidasta, koska liuoksen pitoisuus on monesti tiedossa vasta, kun liuosta on jo käytetty.

Työn tavoitteena oli löytää sitruunahappo-, kaliumsorbaatti- ja natriumbentsoaattiliuostankkeihin reaaliaikainen pitoisuuden mittausjärjestelmä, ja ottaa se käyttöön. Työssä selvitettiin, onko halutunlaista mittausjärjestelmää markkinoilla ja millaisia tuloksia sillä saadaan laboratoriomenetelmän tuloksiin verrattuna. Työn teoria koostettiin alan kirjallisuudesta, muista julkaisuista ja lainsäädännöstä sekä Sinebrychoff Oy Ab:n ja K-Patents Oy:n materiaaleista. Käytetyt tutkimusmenetelmät pohjautuivat Sinebrychoff Oy Ab:n käytössä oleviin menetelmiin ja prosesseihin.

Mittausjärjestelmäksi löydettiin prosessirefraktometri. Prosessissa ainoastaan sitruunahappoliuostankissa mittaus toimi halutulla tavalla. Refraktometrin sijoituspaikka ei ollut muissa liuostankeissa toimiva. Refraktometrin antamat pitoisuudet olivat laboratorion analysoimiin pitoisuuksiin verrattuna oikeaa suuruusluokkaa. Ei kuitenkaan saatu riittävästi tuloksia, jotta niistä olisi voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Jatkossa tulisi varmistaa refraktometrin toiminta prosessissa, tai mahdollisesti miettiä uutta sijoituspaikkaa. Pitoisuusmittaus tulisi tehdä prosessissa uudelleen luotettavien johtopäätösten tekemiseksi. Työn perusteella tilanne, jossa liuosten pitoisuuksien vaihteluihin pystyttäisiin reagoimaan nopeammin, ei näytä kuitenkaan mahdottomalta.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste