Ensivasteen henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet Salon seudulla
Hyytiäinen, Saija; Ahtineva, Sofia (2009)
Hyytiäinen, Saija
Ahtineva, Sofia
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910074830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910074830
Tiivistelmä
Suomessa terveydenhuoltopalvelut on järjestetty julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimesta. Julkisen sektorin palveluja supistetaan jatkuvasti. Yhä useammat jäävät paitsi julkisen sektorin järjestämistä ympärivuorokautisista terveydenhuollon palveluista. Suurin osa Suomen pinta-alasta on aluetta, jolla ensivasteyksiköt ovat nopeinten paikalle saapuva apu. (Rautiainen 2003, 11.)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ensivasteen henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita Salon alueella. Tavoitteena on kehittää ensivastehenkilöstön koulutusta. Tutkimus toteutettiin Salon seudun Kansainterveystyön kuntayhtymän toimeksiannosta. Salon alueen ensivasteyksiköiden toimipaikat sijaitsevat Kiikalassa, Kiskossa, Perniössä, Salossa sekä Suomusjärvellä.
Opinnäytetyön aineisto koottiin Salon alueen ensivastehenkilöille järjestetyistä testeistä sekä ensivasteyksiköille lähetetyistä kyselylomakkeista. Ensivastehenkilöstön testeihin osallistui 45 henkilöä. Testeihin osallistumisprosentti oli 67 prosenttia. Turun ammattikorkeakoulu järjesti testauksen sekä kehitti testien kysymykset. Ensivasteille lähetettyihin kyselyihin vastasivat kaikki ensivasteyksiköt.
Kokonaisuudessaan ensivastehenkilöiden osaaminen on hyvää, mutta esille tuli selkeitä koulutusta vaativia aihealueita. Verenkiertohäiriöt tunnistettiin parhaiten tiloista, joissa potilaalla oli peruselintoimintohäiriö (83 %), mutta sen hoito osattiin huonoimmin kokeen osa-alueista (33 %).
Tutkimustulosten perusteella ensivastekoulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota elottomuuden tunnistamiseen sekä elvytykseen. Ensivasteiden osaaminen koskien lääkkeitä oli myös heikkoa verrattuna niiden osaamisen tärkeyteen. Koulutuksessa tulisi myös painottaa enemmän verenkierron fysiologiaa sekä toimintaa verenkiertohäiriöiden sattuessa.
Jatkotutkimusmahdollisuutena voidaan pitää saman tutkimuksen toistamiset ensivastekoulutuksen kehittämisen jälkeen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ensivasteen henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita Salon alueella. Tavoitteena on kehittää ensivastehenkilöstön koulutusta. Tutkimus toteutettiin Salon seudun Kansainterveystyön kuntayhtymän toimeksiannosta. Salon alueen ensivasteyksiköiden toimipaikat sijaitsevat Kiikalassa, Kiskossa, Perniössä, Salossa sekä Suomusjärvellä.
Opinnäytetyön aineisto koottiin Salon alueen ensivastehenkilöille järjestetyistä testeistä sekä ensivasteyksiköille lähetetyistä kyselylomakkeista. Ensivastehenkilöstön testeihin osallistui 45 henkilöä. Testeihin osallistumisprosentti oli 67 prosenttia. Turun ammattikorkeakoulu järjesti testauksen sekä kehitti testien kysymykset. Ensivasteille lähetettyihin kyselyihin vastasivat kaikki ensivasteyksiköt.
Kokonaisuudessaan ensivastehenkilöiden osaaminen on hyvää, mutta esille tuli selkeitä koulutusta vaativia aihealueita. Verenkiertohäiriöt tunnistettiin parhaiten tiloista, joissa potilaalla oli peruselintoimintohäiriö (83 %), mutta sen hoito osattiin huonoimmin kokeen osa-alueista (33 %).
Tutkimustulosten perusteella ensivastekoulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota elottomuuden tunnistamiseen sekä elvytykseen. Ensivasteiden osaaminen koskien lääkkeitä oli myös heikkoa verrattuna niiden osaamisen tärkeyteen. Koulutuksessa tulisi myös painottaa enemmän verenkierron fysiologiaa sekä toimintaa verenkiertohäiriöiden sattuessa.
Jatkotutkimusmahdollisuutena voidaan pitää saman tutkimuksen toistamiset ensivastekoulutuksen kehittämisen jälkeen.