Asianajotoimistojen yhteiskunnallinen vastuu ja sidosryhmävuorovaikutus Suomessa
Kenttämaa, Satu (2009)
Kenttämaa, Satu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910134916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910134916
Tiivistelmä
Kansainvälisesti asianajoalalla on jo useiden vuosien ajan ollut nähtävissä lisääntynyt kiinnostus yhteiskuntavastuuasioita kohtaan. Monet ulkomaiset asianajotoimistot osallistuvat säännöllisesti erilaisiin yhteiskunnallisesti vastuullisiin hankkeisiin ja kommunikoivat avoimesti toimistaan sidosryhmilleen. Näin toimistot pyrkivät luomaan positiivista yrityskuvaa erityisesti asiakkailleen, yhteistyökumppaneilleen ja potentiaalisille työntekijöilleen ja saavuttamaan kilpailuetua. Suomessa asianajotoimistojen vastuullisuudesta ei ole juurikaan puhuttu.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kuinka aktiivisesti ja miten suomalaiset asianajotoimistot toteuttavat yhteiskunnallista vastuuta ja siihen liittyvää sidosryhmävuorovaikutusta. Samoin pyritään kartoittamaan tekijöitä, jotka motivoivat toimistoja vastuullisuuteen lähiyhteisössä.
Opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan suomalaisten asianajotoimistojen yhteiskunnallista sidosryhmävuorovaikutusta välillisen sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Muut vastuullisuuden ulottuvuudet jäävät tässä opinnäytetyössä vaille syvällisempää käsittelyä. Sidosryhmien osalta opinnäytetyön pääpaino on toimintaympäristöpohjaisten sidosryhmien tarkastelussa.
Opinnäytetyön empiiriseen tutkimukseen valittiin kuusi suomalaista asianajotoimistoa liikevaihdoltaan viidentoista suurimman suomalaisen toimiston joukosta. Tutkimus toteutettiin nauhoitetuin teemahaastatteluin marraskuun 2008 aikana. Kutakin toimistoa haastateltiin vain kerran.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empiirisen aineiston analysointimenetelminä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Opinnäytetyössä määriteltyihin tutkimusongelmiin on pyritty vastaamaan hyödyntämällä teoriaa empiirisen aineiston tulkinnassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskunnallinen osallistuminen kuuluu kiinteästi asianajotoimistojen toimintaan, vaikka vastuullisuutta osoittavia toimia ei toimistoissa olekaan mielletty osaksi yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Vastuullisuutta osoitettiin yleisimmin harjoittamalla ns. pro bono -työtä, mikä koettiin keskeisimmäksi vastuunkannon tavaksi asianajoalalla. Tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi koettiin henkilöstön hyvä olo siitä, että vaikutetaan tekemällä jotakin merkityksellistä ja hyvää. Vastuullisuuden merkitys yrityskuvan muokkaajana tunnistettiin, mutta tätä ei pidetty kovin keskeisenä kannustimena vastuullisuuteen. Vastuullisuudesta viestiminen sidosryhmille olikin enimmäkseen hyvin pienimuotoista eikä vastuullisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kilpailuedun saavuttamiseen ollut juurikaan hyödynnetty.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kuinka aktiivisesti ja miten suomalaiset asianajotoimistot toteuttavat yhteiskunnallista vastuuta ja siihen liittyvää sidosryhmävuorovaikutusta. Samoin pyritään kartoittamaan tekijöitä, jotka motivoivat toimistoja vastuullisuuteen lähiyhteisössä.
Opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan suomalaisten asianajotoimistojen yhteiskunnallista sidosryhmävuorovaikutusta välillisen sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Muut vastuullisuuden ulottuvuudet jäävät tässä opinnäytetyössä vaille syvällisempää käsittelyä. Sidosryhmien osalta opinnäytetyön pääpaino on toimintaympäristöpohjaisten sidosryhmien tarkastelussa.
Opinnäytetyön empiiriseen tutkimukseen valittiin kuusi suomalaista asianajotoimistoa liikevaihdoltaan viidentoista suurimman suomalaisen toimiston joukosta. Tutkimus toteutettiin nauhoitetuin teemahaastatteluin marraskuun 2008 aikana. Kutakin toimistoa haastateltiin vain kerran.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empiirisen aineiston analysointimenetelminä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Opinnäytetyössä määriteltyihin tutkimusongelmiin on pyritty vastaamaan hyödyntämällä teoriaa empiirisen aineiston tulkinnassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskunnallinen osallistuminen kuuluu kiinteästi asianajotoimistojen toimintaan, vaikka vastuullisuutta osoittavia toimia ei toimistoissa olekaan mielletty osaksi yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Vastuullisuutta osoitettiin yleisimmin harjoittamalla ns. pro bono -työtä, mikä koettiin keskeisimmäksi vastuunkannon tavaksi asianajoalalla. Tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi koettiin henkilöstön hyvä olo siitä, että vaikutetaan tekemällä jotakin merkityksellistä ja hyvää. Vastuullisuuden merkitys yrityskuvan muokkaajana tunnistettiin, mutta tätä ei pidetty kovin keskeisenä kannustimena vastuullisuuteen. Vastuullisuudesta viestiminen sidosryhmille olikin enimmäkseen hyvin pienimuotoista eikä vastuullisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kilpailuedun saavuttamiseen ollut juurikaan hyödynnetty.