"Saanko ottaa hänet syliini?" : Vanhempien kokemuksia saadusta hoidosta ja ohjauksesta kun perheeseen on syntynyt keskonen

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää keskosen vanhempien kokemuksia saadusta hoidosta ja ohjauksesta sekä kerätä kehitysehdotuksia keskosten hoitoon vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin keskosen vanhempien kokemuksia varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vanhemmuudesta eli keskosen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamisesta.

Tutkimuksemme suoritettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla keskosvauvojen vanhemmilta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Haastattelin kuutta vanhempaa, neljää äitiä ja kahta isää, joiden keskonen oli syntynyt raskausviikoilla 27.-34. ja hoitoaika oli 3vkoa – 4kk.

Tutkimustulosten mukaan vanhemmat kokivat hoitohenkilökunnan ammattitaitoiseksi ja mukavaksi. Negatiivisia tunteita herätti pelko ja huoli lapsen voinnista sekä kokemus siitä, ettei lapsi tunnu täysin omalta ollessaan hoidossa sairaalassa. Vanhemmat kokivat pääosin saaneensa riittävästi tietoa keskosuudesta yleisellä tasolla, mutta olisivat kaivanneet enemmän oma-aloitteista tiedonjakoa hoitohenkilökunnalta lapsen ollessa jo poissa tehohoidosta. Tukea vanhemmat kokivat saaneensa hoitohenkilökunnalta, puolisolta, sukulaisilta sekä muilta vanhemmilta joille on syntynyt keskonen.

Tuloksia voi hyödyntää keskosen hoitotyössä tukemaan ja edistämään keskosvauvan ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Vanhemmilta saatujen kokemusten pohjalta keskosen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta voidaan tukea ja vanhempia voidaan rohkaista osallistumaan lapsen hoitoon yhä rohkeammin. Lisäksi hoitajat voivat huomioida omassa työssään myös vanhempien tunteiden merkityksen hoitoon osallistumisessa.

Purpose of this thesis was to investigate parents' experiences of prenatal treatment received, and referrals and to collect suggestions for the treatment of premature infants from the perspective of parents. The aim was to highlight the experiences of parents of preterm infants of early parenthood, and the interaction of preterm infants and the relationship between a parent down.

The study was conducted by a qualitative research method, and the study was conducted with parent of premature babies. The analysis method was content analysis. I interviewed six parents, four mothers, and two fathers, whose premature baby was born in gestational weeks 27 to 34 and the treatment time was from 3 weeks to 4 months.

The results showed that parents felt that nursing staff was professional and comfortable. Negative feelings aroused fear and concern about the child's condition. Supports parents felt that they received from nurses, spouses, relatives and other parents who have been born premature. The parents felt that it has sufficient information mainly from among its members share a general level, but could have used more spontaneous sharing with the nursing staff when the child is already out of intensive care.

The results can take advantage of prenatal care to support and promote the preterm infant and parents' early interaction. The parents experience preterm infants and their parents on the basis of the interaction between the support and the parents can be encouraged to participate in the care of the child more and more boldly. In addition, nurses can also be taken into account in their work the importance of parents' feelings while participation in treatment.